VAMKin konetekniikan kolmannen vuoden monimuoto- ja päiväopiskelijat aloittivat viime syksynä mittavan tuotekehitysprojektin levytyökoneisiin ja -järjestelmiin erikoistuneen Prima Powerin kanssa.

- Prima Power hakee ennakkoluulottomasti uusia ideoita myös opiskelijoille suunnatuilla kilpailuilla, joita olemme yhdessä järjestäneet jo useaan otteeseen eri aihepiireistä. Haasteet ovat todellisia ja yritys on kovilla panoksilla mukana, mikä motivoi opiskelijoita huimiin suorituksiin, iloitsee lehtori Juha Hantula.

Tiivistä yritysmentorointia

Opiskelijat ideoivat ja konseptoivat yrityksen ajankohtaisia tuotekehityskohteita ja saivat mahdollisuuden tuoda uutta näkökulmaa yrityksen tuotekehitykseen.

Jokaisen ryhmän tuli synnyttää kolme vaihtoehtoista konseptia, joista valittiin yhden tai useamman risteymä lopullisen kilpailukonseptin muodostamiseen. Opiskelijatiimit saivat syksyn mittaan täyden tuen opettajiltaan sekä Prima Powerin tuotekehityksessä työskenteleviltä mentoreiltaan. Tiimit tutustuivat yrityksen toimintaan ja sen todelliseen ideointi- ja konseptityöskentelyyn.

Muotoilullista insinööriosaamista

Opetus sisälsi myös luovaa työskentelyä Muotoilukeskus Muovassa, jossa paneuduttiin erilaisiin muotoilussa käytettäviin ideointi-, havainnointi-, tiedonkeruu- ja visualisointimenetelmiin sekä käyttäjälähtöisen tuotekehitykseen. Uudenlaiset ideointimenetelmät, erilainen opetus ja luova opetustila vapauttivat pureutumaan tehtäviin innovatiivisesti ja synnyttivät ennakkoluulottomia ajatuksia ja ideoita.  

Hyvä kiertämään

Ennen palkitsemista työt väliarvioitiin kahdesti, palkitsemiskriteereinä olivat lisäksi innovatiivisuus ja suunnitelman on toteutuskelpoisuus.

Voittajatiimi Meta Design kuittasi 2500 euroa projektillaan. Ryhmään kuuluvat opiskelijat Ari Sui, Tapio Mänty, Lauri Sorvali ja Juha Tapola.

Kakkosijan vienyt 4 pro -tiimi sai 1500 euroa. Ryhmään kuuluvat opiskelijat Jarmo Antila, Jaakko Pakkala, Kari-Jussi Haanpää ja Marco Taboada Vargas, jotka suurisydämisesti aikovat lahjoittaa koko palkintosumman Helsingissä sijaitsevan, koko maata palvelevan Lastenklinikan uuteen Lastensairaala-projektiin.

Kolmannelle sijalle yltänyt Ahventie Engineering –tiimi sai 1000 euroa. Ryhmään kuuluvat opiskelijat Jesper Kero, Matti Kaartinen ja Mikko Strang. Lisäksi neljälle ryhmälle myönnettiin 300 euron arvoiset erityismaininnat.

Konseptit toteen

Projektit jatkuvat vielä tämän kevään opettajien ja yritysmentoreiden ohjauksessa. Nyt palkittuja konsepteja kehitetään toimiviksi ratkaisuiksi, joista osa 3D-mallinnetaan ja tuotetaan prototyypeiksi käyttäen hyväksi opetus- ja tutkimuslaboratorio Technobothnian laitteistoa.

Projekti huipentuu päättäjäisgaalaan 28.4.2015.

Konetekniikan opiskelijoiden mittavan työelämälle tehdyn tuotekehitysprojektin parhaat palkittiin. Työ jatkuu vielä kevään, kun osa konsepteista mallinnetaan ja tuotetaan prototyypeiksi.

Lisätietoja:

Konetekniikan lehtori Juha Hantula

Uutinen projektin käynnistymisestä viime syksynä.

Prima Power on maailmanmarkkinoiden johtavia levytyökoneisiin ja -järjestelmiin erikoistuneita yrityksiä, jonka menestys nojaa vahvasti voimakkaaseen tuotekehitykseen ja uusiin innovaatioihin. Yrityksellä on tuotantoa Suomessa, Italiassa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa.

VAMKin eilen päättynyt englanninkielisten koulutusten haku sujui hyvin. VAMKissa oli tarjolla kaksi englanninkielistä koulutusta, joiden 73 aloituspaikkaa tavoitteli ensisijaisesti 420 hakijaa.

- Vertailtaessa hakijamääriä valtakunnallisesti, VAMK pärjäsi varsin hyvin, kertoo VAMKin yhteishakuvastaava Hanna-Leena Raja-aho.

VAMKin englanninkielisiin koulutuksiin oli hakijoita kaikkiaan yli 1700. VAMKissa hakijamäärä laski hienoisesti viime vuodesta.

- Viime syksynä uudistetun hakujärjestelmän myötä haussa olivat ammattikorkeakoulujen lisäksi myös yliopistojen vieraskieliset koulutukset, joten vertailun tekeminen viime vuoteen ei anna täysin oikeaa kuvaa, selvittää Raja-aho.

Suurimpina hakijamaina VAMKiin olivat Vietnam, Kiina, Venäjä, Nepal ja Ghana.

- Kansainvälisyys sekä monikielisyys ja -kulttuurisuus ovat kiinteä osa VAMKin opetusta ja päivittäistä toimintaa. Vuosittain VAMKissa opiskelee noin 350 ulkomaalaista opiskelijaa, vastaavasti ulkomaille vaihto-opiskeluun tai työharjoitteluun lähtee noin 200 opiskelijaa, kertoo Raja-aho.

Valtakunnallinen hakijamäärä vieraskielisiin koulutuksiin oli yhteensä 15 875. Haussa oli mukana 23 ammattikorkeakoulua ja kolme yliopistoa. Valintakokeet englanninkielisiin koulutuksiin järjestetään Suomessa 22.4.2015.

Lisätietoja:

Yhteishakuvastaava Hanna-Leena Raja-aho
Puh. 0207 663 408, hanna-leena.raja-aho@vamk.fi  

VAMK yourself! Vaasan ammattikorkeakoulusta valmistuu kansainvälisiä ja asiantuntevia insinöörejä, tradenomeja, sairaanhoitajia, terveydenhoitajia ja sosionomeja. Työelämälähtöiset opintomme ja elinvoimainen Vaasan seutu varmistavat erinomaiset työllistymisen mahdollisuudet. Opiskelijoita on 3300 ja henkilöstöä 220. VAMK painottaa koulutuksessaan energiatekniikkaa ja kansainvälisyyttä. Teemme tiivistä yhteistyötä alueen korkeakoulujen sekä seudun energiateknologian keskittymän kanssa, joka on Pohjoismaiden merkittävin.

Yhteishakukampanja hyödyntää juuri avattua yhteistä verkkosivustoa

Vaasassa on kuusi korkeakoulua, jonka 13 000 opiskelijaa tekevät kaupungista yhden Suomen merkittävimmistä korkeakoulukeskittymistä. Kilpailu opiskelijoista on kiihtynyt: vuosituhannen vaihteen molemmin puolin koulunsa aloitti aiempaa pienempi ikäluokka, mikä on alkanut näkyä toisen ja korkea-asteen koulutukseen hakeutuvien ikäluokkien supistumisena. Samaan aikaan opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on edelleen lisätä koulutukseen hakeutuvien määrää.

Viikko sitten avattu vaasanseutu.fi on yhdistänyt kolme korkeakoulujen yhteistä verkkosivustoa ja toimii nyt alustana kaupungin ja korkeakoulujen yhteiselle yhteishakukampanjalle. Kampanjakokonaisuus koostuu digitaalisesta markkinoinnista (Facebook, Youtube, Google-hakusanamainonta) ja elokuvateatterimainonnasta, ja sen lasketaan tavoittavan kohderyhmä varsin kattavasti. Kampanjassa hyödynnettävän filmin päätähtenä on Yrkeshögskolan Novian näyttämötaiteen opiskelija, Anna Högström, joka otti mielellään haasteen vastaan ja toimii nyt kotikaupunkinsa opiskelijakasvona.

Vaasan korkeakoulut ovat jo usean vuoden ajan tehneet yhteisiä markkinointiponnistuksia. Opiskelupaikkakunnalla on nuoren hakupäätökselle suuri merkitys, ja Vaasan seudun korkeakoulut ovatkin löytäneet yhteisen viestin paikan markkinoinnista. Näin laajamittainen markkinointiyhteistyö on harvinaista ja sivistystoimen johtaja Christina Knookala kiitteleekin osapuolia Vaasan korkeakoulukaupunkistatuksen tukemisesta. Seudun elinvoiman ja yritysten kannalta on tärkeää, että Vaasan korkeakoulut saavat yhteishaussa hyviä hakijoita.  

Kuvassa vasemmalta: vaasalaisten korkeakoulujen uuden videon päätähti, Novian näyttämötaiteen opiskelija Anna Högström, Vasekin viestintäpäällikkö Suvi Markko sekä Vaasan yliopiston rehtori Suvi Ronkainen.

Lisätietoja:

- viestintäpäällikkö Suvi Markko, VASEK, suvi.markko@vasek.fi, 050 534 1911  
- viestintäpäällikkö Maria Mäkelä, Vaasan yliopisto, maria.makela@uva.fi, 044 712 3069
- markkinointipäällikkö Rita Kuha, Vaasan kaupunki, rita.kuha@vaasa.fi, 0400 424 906

Vaasan korkeakouluja ovat Vaasan yliopisto, Åbo Akademi, Hanken Svenska handelshögskolan, Vaasan ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia ja Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta. Korkeakoulujen kärkialoja ovat kansainvälinen liiketoimintaosaaminen ja energiatekniikka, mikä pohjautuu Vaasan asemaan Pohjoismaiden suurimpana energiateknologian keskittymänä. Korkeakoulujen vahvuuksia ovat lisäksi tutkintojen monipuolisuus, monikielisyys ja kansainvälisyys: koulutusohjelmia on tarjolla yli 30 suomen, ruotsin ja englannin kielellä ja kansainvälinen opiskelija- ja tutkijavaihto on vilkasta.

Vierailijaluennoitsijat ovat kurssien helmiä. Tämän tietää VAMKin liiketalouden lehtori Heidi Hellström, joka on opiskelijoineen päässyt nauttimaan muun muassa Dermoshopin, Citecin, Wärtsilän ja Vaconin asiantuntijaluennoista.

Vierailijaluennoitsijoiden myötä myös opettajalla on mahdollisuus lisätä omaa osaamistaan aiheesta ja saada ajankohtaista tietoa alalta. Hellströmin mukaan vierailevat asiantuntijat sopivat luennoimaan mistä tahansa aiheesta, joka sopii kurssin teemaan. Ainoa haaste, joka vierailuihin liittyy, on aikataulujen sovittaminen.

- Asialla kannattaa olla hyvissä ajoin, jos mielii saada tietyn luennoitsijan opintojaksolleen. Luennoitsijan buukkaus kolme kuukautta etukäteen ei ole lainkaan liian aikaisin, kertoo Hellström.

Kuluneena lukuvuonna Hellströmin järjestämiä yritysvierailuita on kertynyt jo kymmenkunta. Toisinaan ryhmät ovat käyneet tutustumassa yrityksiin paikan päällä, ja välillä asiantuntijat ovat vierailleet VAMKissa luennoimassa.

Kansainvälisen kaupan toisen vuoden opiskelijat Veera Isokangas ja Christa Frantzen ovat kiinnostuneita erityisesti vierailijaluennoitsijoiden uratarinoista, myös hyvät esiintyjät jäävät mieleen.

Kanadalaisluennoitsija otti yleisönsä

Torstaina 5.2. vierailuvuorossa oli kanadalainen Andy Bassuday. Bassuday tuli kertomaan liiketalouden opiskelijoille yritysten kansainvälistymisprosessista, ja miksi yrityksen kannattaa suuntautua Kanadan markkinoille.

- Englanninkielisen opintojakson teemana on yrityksen kansainvälistyminen. Monia vaiheita sisältävän prosessin teoriat avautuvat opiskelijoille parhaiten asian parissa työskentelevien ammattilaisten kautta, uskoo Heidi Hellström.

Uransa kiinteistömyynnin ja -markkinoinnin parissa tehnyt Bassuday kouluttaa vientikaupan parissa toimivia yrityksiä sopeutumaan kotimaansa liiketoimintakulttuuriin ja -ympäristöön. Hän luennoi myös korkeakouluissa.

- Erilaisten vierailijaluennoitsijoiden myötä opiskelijat saavat oppia myös siitä, millainen on hyvä esiintyjä, ja kuinka taidokkaan esiintymisen myötä asioita voidaan ikään kuin myydä kuuntelijoille, kertoo Hellström.                                                                                                                                                        

Kanadalainen Andy Bassuday vieraili Vaasassa ja VAMKissa ensimmäistä kertaa. Opiskelijoilta saatu palaute kannustaa kutsumaan vierailijaluennoitsijoita jatkossakin, kertoo vierellä Heidi Hellström.

Verkostoituminen palkitaan

Vierailevien asiantuntijoiden kautta opiskelijat saavat myös arvokkaita kontakteja yrityksiin. Parhaimmillaan hyvät yhteydet työelämään poikivat opiskelijoille jopa harjoittelupaikkoja tai opinnäytetöiden aiheita.

- Hyvä esimerkki verkostojen merkityksestä on se, kuinka Andy Bassuday päätyi meille luennoimaan: Opiskelija oli nähnyt hänet Helsingissä luennoimassa, vaikuttui näkemästään ja alkoi asiasta minulle kerrottuaan puuhata Bassudaytä myös VAMKiin esiintymään, Hellström hymyilee.

Nykypäivän työelämässä on tärkeää, että opiskelijat oppivat verkostoitumaan jo opiskeluaikana. Vierailijaluennoitsijoiden myötä saadaan usein ensikosketus yritykseen ja mahdollisesti tulevaan työpaikkaan.

Teksti ja kuvat: Eliina Salmela

Tietotekniikan opiskelija Jesse Ikola varjosti yhden päivän ajan teknologiakeskus Merinovan ja Energy Vaasan markkinointijohtajaa Robert Olanderia. Kyseessä oli Vaasan Nuorkauppakamarin tempaus, jossa nuoret pääsevät seuraamaan yritysten johtajien työtä.

Alahärmästä kotoisin oleva Jesse opiskelee tietotekniikkaa neljättä vuotta.

- VAMKiin hain kavereiden esimerkistä. Omalta alalta tämä tuntuu, eniten pidän koodaamisesta.

Työkokemusta Jesselle on kertynyt muun muassa taajuusmuuttajiin erikoistuneen Vacon-konsernin palveluksessa. Jo pidempään hän on työskennellyt opiskelun ohella Soneralla.

Jesse soittaa kitaraa After Forestiksi nimetyssä bändissä. Kova tekniikka näyttää vaativan raskaat huvit, sillä musiikin tyylilaji on metalli.

- Pehmennämme soittelua kyllä joskus rockilla, hän virnuilee. Yksi biiseistämme on jo ladattavissa Spotifystä.

Ammattimiehiä kun ovat, hoidettiin levytys omin voimin.

- Studiomme on kaverin kellarissa ja koostuu tietokoneesta ja kasasta mikrofoneja, Jesse nauraa.

Jesse Ikola löysi oman alansa tietotekniikasta ja rentoutuu metallimusiikin parissa.

Jesse Ikola näki lähituntumassa Energy Vaasan Robert Olanderin (edessä vasemmalla) mukana Vaasan seudun energiakeskittymän asioiden edistämistä. Päivän aikana suunniteltiin mm. maaliskuussa pidettävän Energy Weekin ohjelmaa yhdessä  seutuviestinnästä vastaavan Suvi Markon (edessä oikealla) sekä Pohjanmaan YES-keskuksen aluepäällikön Inger Aaltosen kanssa.

Teksti ja kuvat: Tarja Gromov

Muotoilukeskus Muova kuhisi uusia kehitysideoita, kun VAMKin opettajia, opiskelijoita, alumneja sekä työelämän edustajia kokoontui yhteiseen työpajaan pohtimaan, millaista on ylemmän ammattikorkeakoulun opettajan työ vuonna 2025. Työpajan tavoitteena oli kehittää erityisesti opettajien työtapoja ja ideoida toimenpiteitä kymmeneksi vuodeksi eteenpäin.

- Halusimme saada kehittämistyöhön näkemystä myös työelämän edustajilta, jotta esimerkiksi opetussuunnitelmamme vastaisivat yhä paremmin työelämän tarpeita, kertoo VAMKissa YAMK-opettaja 2025 -projektia vetävä koulutuspäällikkö Regina Nurmi.

Helmikuun alussa pidetty ideointiworkshop oli ensimmäinen opettajien, opiskelijoiden ja työelämän yhteinen työpaja. Projekti jatkuu eri teemoihin keskittyvillä kokoontumisilla vuoden loppuun asti.

- Syksyllä mittasimme innovaatiokyvykkyyttä VAMKin ylemmän tutkinnon opettajilta ja opiskelijoilta. Kehitystyön ja työpajojen jälkeen suoritamme uuden mittauksen nähdäksemme, onko innovaatiokyvykkyys ryhmässä kasvanut, selvittää Nurmi.

YAMK-opettaja 2025 -projektia koordinoi Turun AMK. VAMKin lisäksi mukana ovat ammattikorkeakoulut Arcada ja Savonia sekä Oulun AMK. Projektipäällikkö Regina Nurmen lisäksi hankkeeseen osallistuvat VAMKin yliopettajat Henrik Virtanen, Hanna-Leena Melender, Ulla Isosaari ja Paula Hakala.

Ylempi AMK haluaa alueelliseksi vaikuttajaksi

YAMK-opettaja 2025 -työpaja oli osa valtakunnallista YAMK-koulutus vahvaksi TKI-vaikuttajaksi -hanketta, jota koordinoi Hämeen ammattikorkeakoulu.

Viime keväänä alkaneen hankkeen tarkoituksena on uudistaa ylemmän ammattikorkeakoulun toimintoja niin, että ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitys- ja innovaatiotyön (TKI) alueellinen vaikuttavuus vahvistuu.  
Valtakunnallisesti tarkoituksena on myös profiloida ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon TKI-toimintaa ja lisätä sen tunnettuutta.

- Koko hankkeen tavoitteena on tukea verkostoitumista opettajien, opiskelijoiden ja työelämän välillä. Lisäksi pyritään lisäämään työelämäinnovaatioiden monialaisuutta, kytkemään opetustyötä työelämään ja tukemaan yhteisöllisen tiedon kehittämistä, täsmentää Nurmi.

Työelämää edustivat (vas.) Wärtsilän HR-Manager Mika Palosaari, ylihoitaja Tarja Koukkunen ja johtava ylihoitaja Arja Tuomaala. Muovan kehittämispäällikkö Miia Lammi veti YAMK-opettaja 2025 -työpajan.

Osana VAMKia toimivan Muotoilukeskus Muovan energinen ympäristö antoi loistavat puitteet luovuudelle.



VAMKista hankkeessa ovat mukana liiketalouden sekä sosiaali- ja terveysalan yksiköt.

Teksti ja kuvat: Eliina Salmela

Kaikki Vaasan korkeakouluopiskelijat matkustavat kampuslinja nro 14 kyydillä ilmaiseksi kolmen päivän ajan maanantaista keskiviikkoon 2.-4.3. Näytä opiskelijakorttiasi (tai VR:n, Matkahuollon opiskelijakorttia tai koulun läsnäolotodistusta).

Kampuslinja nro 14 kulkee reittiä Keskusta-Vöyrinkaupunki-Vetokannas-Palosaari-Keskusta klo 8-16 lähes parinkymmenen minuutin välein.

Lisätietoja reitistä ja aikataulusta

Vaasan ammattikorkeakoulu, Vaasan yliopisto ja Yrkeshögskolan Novia kehittävät tekniikan koulutusta ainutlaatuisessa yhteistyössä opetus- ja tutkimuslaboratorio Technobothniassa.

Technobothnian ajanmukaiset laboratoriokokonaisuudet tarjoavat aidon oppimisympäristön tekniikan opiskelijoille ja vahvistavat yhteistyötä alueen elinkeinoelämän kanssa.

Tuoreimpana esimerkkinä korkeakoulujen yhteistyöstä on uudistettu Technobothnian www-sivut. Sivuilta löytyy tietoa kolmella kielellä mm. laboratoriokokonaisuuksien yrityspalveluista, insinööri- ja diplomi-insinöörien koulutuksesta Vaasassa sekä yleistietoa laboratorion toiminnasta ja historiasta.

http://www.technobothnia.fi/etusivu/

VAMKin Roboakatemia on oppimisympäristö, jossa insinööriopiskelijat toteuttavat alueen yritysten toimeksiantoina robotiikkaan liittyviä tutkimuksia ja kehittämistehtäviä. Tekemistä onkin riittänyt.
 
- Lähes 20 konetekniikan neljännen vuosikurssin opiskelijaa on ahertanut puolen vuoden ajan viidessä eri projektissa, lehtori Mika Billing summaa.
 
Roboakatemiassa ratkotaan aitoja teollisuuden toimeksiantoja suunnittelusta toteutukseen ja testaukseen. Prosessin aikana opiskelija saa mahdollisuuden omaksua useita tulevan insinööriammattinsa kompetensseja.
 
- Teknisen osaamisen lisäksi erityisesti sosiaaliset- ja tiimityötaidot korostuvat yhä enemmän: on pystyttävä sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin ja säilyttämään hyvä tekemisen henki, Mika Billing muistuttaa.
 
Opettajatkin oppivat jokaisesta opintototeutuksesta aina uutta.
 
- Opiskelijoilla on jo hyvä vastuunottokyky omasta työstään, mutta jatkossa jokainen ryhmässä saa toimia vuorollaan projektipäällikkönä, Billing lupaa ja toteaa, että joka vuosi tehdäänkin pieniä muutoksia projektinhallinnan parantamiseksi.
 
Roboakatemian vastuulehtoreina toimivat Mika Billing, Juha Hantula ja Pertti Lindberg.

Lehtori Mika Billing ja opiskelija Topi Ylihärsilä valmistelevat demonstraatioita tilaajille. Esittelytilaisuus on näytön paikka myös dokumentoinnin ja raportoinnin hallinnasta.

Opiskelijoilla Juha Sillanpäällä, Kristian Syrjällä, Einari Eskelillä, Antti Kultalahdella ja Topi Ylihärsilällä on syytä hymyyn: puolen vuoden urakka aidoissa teollisuusprojekteissa on takana ja opintosuoritusrekisteri karttui 20 opintopisteen verran rikkaammaksi.

Teksti ja kuvat: Tarja Gromov

VAMKin tiedotus- ja markkinointitiimi on toteuttanut yhteistyössä vaasalaisen MediaCity-tuotantoyhtiön kanssa energiatekniikan koulutuksesta kertovan videon. Englanninkielinen video on katsottavissa VAMKin Youtube-kanavalla: http://www.youtube.com/watch?v=Me6R9gBYwi0

Videon tarkoituksena on herättää kiinnostus erityisesti VAMKin tekniikan koulutuksia ja seutua ympäröivää energiakeskittymää kohtaan, missä tarvitaan jatkuvasti uusia, osaavia insinöörejä. Videota tullaan esittämään muun muassa oppilaitosvierailuilla, messuilla, VAMKin sosiaalisen median kanavissa ja WWW-sivuilla.

Energiatekniikan videossa esiintyvät opiskelijoiden lisäksi VAMKin pitkäaikaisiin yhteistyökumppaneihin kuuluvan ABB Oy:n teknologiajohtaja Heikki Uusitalo sekä Wärtsilä Finland Oy:n toimitusjohtaja Stefan Damlin.

Kiitos kaikille videossa esiintyneille opiskelijoille sekä järjestelyissä avustaneille opettajille ja henkilökunnan jäsenille!

The first-year business students arranged a trade show at our City Campus as a part of their English and Communication studies. International Business students participated in the event as visitors which indeed put the exhibitors’ sales and language skills to the test. Also a lot out our staff members and some outside visitors mingled at the event.

The products developed by the students varied from tasty cakes and snacks, both salty and sweet, to a wide variety of products and services. An “after party cleaning service” as well as a tablet that improves your memory capacity immediately after taking it, as demonstrated in a test that could be taken at the stand, were just a few of the examples of the great ideas presented at the trade fair.

First year business students put together a successful trade fair with lots to see and experiment.

An organic and exotic fruits stand.

Arranging a trade fair allows the students to use a multitude of skills. You need to be organized, creative, get along with your team members and be presentable to the potential customers, just to mention a few.

Is there any better way to promote your products than to give a tasty sample!

Text and photos:
Senior Lecturers Päivi Auranen and Camilla Harald

VAMKin sosiaali- ja terveysalan ylemmän tutkinnon opiskelija Kirsi Wik tutki opinnäytetyössään yli 65-vuotiaiden terveyttä ja toimintakykyä Vaasassa ja Mustasaari-Vöyri (K2) -alueella. Selvityksessä oli mukana 734 yli 65-vuotiasta, ja se perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n koordinoimaan Alueellinen terveys ja hyvinvointi (ATH) -tutkimukseen.  

- Suurin osa yli 65-vuotiaista Vaasan ja K2-alueen asukkaista arvioi terveydentilansa ja toimintakykynsä hyväksi tai kohtalaiseksi, kertoo Kirsi Wik.

Hän tarkasteli tutkimuksessaan myös terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä tekijöitä, kuten ikä, sukupuoli, koulutus ja koettu tuloilla selviytyminen. Lisäksi hän kuvasi hyvinvointipalveluiden, eli sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluiden, käyttöä.

- Tutkittavat käyttivät sosiaali- ja terveyspalveluista eniten lääkärin ja hoitajan vastaanottopalveluita terveyskeskuksessa. Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö ei ollut kovin yleistä; niistä käytettiin eniten kirjastoa, selvittää Wik.

Wikin mukaan kunnan tarjoamat hyvinvointipalvelut koettiin pääosin riittäviksi. Tyytymättömiä oltiin terveyskeskuslääkärin vastaanottopalvelujen riittävyyteen.

Pohdittavaa kuntapäättäjille

Kirsi Wikin selvityksen pohjana käytetty ATH-tutkimus tarjoaa kunnille mahdollisuuksia seurata väestönsä hyvinvointia ja terveyttä.

Kunnan tuottamia hyvinvointipalveluja kehitetään jatkuvasti, ja palveluiden kehittämistyössä on tärkeää saada tietoa eri väestöryhmistä. Iäkkäiden määrän kasvaessa heille suunnatut palvelut ja niiden kehittämistarpeet lisääntyvät.

- Kuntatyöntekijät ja -päättäjät voivat saada taustatietoa päätöksentekoon tekemästäni tutkimuksesta. Lisäksi se voi innostaa myös tarkempiin jatkotutkimuksiin, Kirsi Wik ehdottaa.

Mustasaarelainen Kirsi Wik valmistui sosiaali- ja terveysalan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon 20. helmikuuta. Wik toimii Vaasan Ikäkeskuksen vastaavana sairaanhoitajana. Kuva: Eliina Salmela

Lisätietoja:
- Kirsi Wik, puh. 040 525 4015, kirsi.wik@vaasa.fi
- Opinnäytteen ohjaaja, yliopettaja Ulla Isosaari, puh. 040 7253 772, ulla.isosaari@vamk.fi

VAMKissa voi opiskella kolmessa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa; tekniikassa, liiketaloudessa ja sosiaali- ja terveysalalla. Ylempi AMK-tutkinto vastaa työelämän kehittyneisiin osaamistarpeisiin ja antaa mahdollisuuden tutkintoon johtavaan jatko-opiskeluun ammatillista väylää pitkin. Koulutus tuottaa kelpoisuuden tehtäviin, joissa edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa. Koulutuksiin voi hakea 17.3.–9.4. osoitteessa opintopolku.fi.

Joukko Vaasan ammattikorkeakoulun VAMKin konetekniikan opiskelijoita aloitti viime syksynä mittavan tuotekehitysprojektin levytyökoneisiin ja -järjestelmiin erikoistuneen Prima Powerin kanssa.

- Prima Power hakee ennakkoluulottomasti uusia ideoita myös opiskelijoilta. Haasteiden ollessa todellisia, halusi yritys myös palkita tuloksista, joten toteutimme opintojakson kilpailuna, kertoo lehtori Juha Hantula.

Kakkossijalle yltänyt 4 Pro -tiimi kuittasi työstään 1500 euroa ja lahjoitti koko summan Lastenklinikan uuden Lastensairaalan rakentamisprojektiin.

- Osalla meistä on omia lapsia, joten mielessä käy välillä huoli pahimmasta. Siksi on niin tärkeää, että on paikka jossa lapset voivat saada erityistä hoitoa, toteaa Kari-Jussi Haanpää.

Lastensairaala valikoitui kohteeksi myös siksi, että se palvelee koko maata.

- Tiimimme suoritusta kiritti pienten ihmisten hätä. Jokainen lahjoitus niin pieni kuin suuri auttaa, Jarmo Antila muistuttaa ja haastaa kaikkia mukaan talkoisiin.

Miehet opiskelevat kolmatta vuotta konetekniikkaa monimuotoisena eli aikuisopintoina. Kaikki käyvät myös töissä, joten aikatauluissa on pitelemistä. Mielet askartelevat jo tulevassa opinnäytetyössä: ideoita aiheeksi on runsaasti, mutta niiden saaminen paperille onkin toinen juttu, he naurahtavat.

Jarmo Antila (ylhäällä vasemmalla), Kari-Jussi Haanpää, Marco Taboada Vargas ja Jaakko Pakkala lahjoittivat opiskelijatyöstään saamansa kilpailuvoiton uudelle Lastensairaalalle.

Teksti: Tarja Gromov
Kuva: Eliina Salmela

VAMKin yleisesite VAMK Energistä osaamista (VAMK Energetic Expertise) on ilmestynyt. Esite on saatavilla sekä suomen- että englanninkielisenä ja se on tarkoitettu erityisesti sidosryhmäjakeluun.

VAMKin kaikki sähköiset esitteet löytyvät osoitteesta: http://www.puv.fi/fi/about/vamkin_esitteita_ja_videoita/. Painettuja versioita voi tilata osoitteesta viestinta@vamk.fi.

Lisätietoja:
viestinta@vamk.fi

Korkeakoulujen suomenkielisten koulutusten yhteishaku käynnistyy tiistaina 17.3. ja kestää 9.4.2015 asti. Päivä- ja monimuotototeutuksiin haetaan yhtä aikaa osoitteessa www.opintopolku.fi. Opinnot alkavat syksyllä 2015.

VAMKin päiväopinnot

Päivätoteutuksella (eli aiemmin nuorten koulutus) tarkoitetaan arkipäivisin tapahtuvaa opiskelua. Opinnot on tarkoitettu kaikille ikään katsomatta.

Tekniikan alalta insinööriksi. Tekniikan osaajille on valtava kysyntä Vaasan seudulla. VAMKin tiiviit yhteydet työelämään tarjoavat tekniikan opiskelijoille hyviä mahdollisuuksia työharjoitteluun sekä työnantajille tehtäviin projekteihin ja opinnäytetöihin. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus suunnata kansainväliseen projektiharjoitteluun vaasalaisten yritysten palvelukseen ulkomaille.

Liiketalouden alalta tradenomiksi. Kansainvälisen ja vientivetoisen Vaasan alueen työnantajat arvostavat kielitaitoisia VAMK-tradenomeja, joilla on monipuolista osaamista tiimityöskentelystä verkostoitumiseen. Opinnoissa voi erikoistua kansainväliseen kauppaan, markkinointiin, matkailuun, talous-, tai oikeushallintoon.

Tietojenkäsittelyn alalta IT-tradenomiksi. Tietojenkäsittelyn koulutuksesta valmistuu tradenomeja, joilla on laaja näkemys ICT:n soveltamismahdollisuuksista liiketoiminnassa. Opiskelija voi erikoistua joko web- ja mobiilipalveluiden rakentamiseen tai web- ja digitaaliseen sisällöntuotantoon.

Sosiaali- ja terveysalalta sairaanhoitajaksi, terveydenhoitajaksi tai sosionomiksi. Vastuullisia alan ammattilaisia tarvitaan tulevaisuudessa enemmän kuin koskaan aiemmin. Vaasan seutu tarjoaa erinomaiset lähtökohdat monikulttuurisessa ja kaksikielisessä ympäristössä työskentelyyn. Opiskelussa käytetään opiskelijakeskeisiä opetusmenetelmiä, kuten verkko-opetusta, simulointia ja digitaalista tarinankerrontaa.

VAMKin monimuoto-opinnot

Monimuotototeutuksessa (eli aiemmin aikuiskoulutus) opinnot suunnitellaan joustaviksi niin, että opiskelija voi suorittaa niitä työn ohella tai toiselta paikkakunnalta. Luennot pidetään iltaisin tai viikonloppuisin, lisäksi on itsenäisiä etäopintoja tai verkossa opiskelua.

AMK-tutkintoon johtava koulutus

AMK-tutkintoon johtava koulutus (2-4 vuotta) täydentää opiskelijan aiempaa koulutusta ja työkokemusta.

• Energia- ja ympäristötekniikka (insinööri, AMK)
• Rakennustekniikka (insinööri, AMK)
• Liiketalous (tradenomi, AMK)

Ylempi AMK-tutkinto

Ylempi AMK-tutkinto (2-3 vuotta) vastaa työelämän kehittyneisiin osaamistarpeisiin ja antaa mahdollisuuden tutkintoon johtavaan jatko-opiskeluun ammatillista väylää pitkin. Koulutus tuottaa kelpoisuuden tehtäviin, joissa edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa.

• Rakentaminen (insinööri, ylempi AMK)
• Liiketoimintaosaaminen (tradenomi, ylempi AMK)
• Sosiaali- ja terveysalan johtaminen (sairaanhoitaja/terveydenhoitaja/sosionomi, ylempi AMK)

Lisätietoja:
hakijapalvelut@vamk.fi
Puh. 020 693 323 (vaihde)

Vaasan ammattikorkeakoulu tarjoaa yhteistyössä Vaasan kesäyliopiston kanssa valmentavan kurssin (2op) tekniikan alan valtakunnalliseen valintakokeeseen.

Kurssi järjestetään 7.4.-26.5.2015 (ti, to klo 16.15 alkaen max 25 opiskelijaa); tarpeen mukaan toinen ryhmä 8.4.-20.5.2015.  Yksityiskohtainen aikataulu ks. vaasankesayliopisto.fi

Lisätiedot ja kurssin sisältö löytyvät VAMK:in nettisivuilta

Industrial Innovation Academy (I2A) on Vaasan ammattikorkeakoulun tietotekniikan koulutuksen uusi oppimisympäristö, jossa suomen- ja englanninkieliset opiskelijat pääsevät työskentelemään teollisuuden ja muiden yritysasiakkaiden antamien ongelmien parissa.

Tulevat insinöörit ovat valinneet joukostaan projektipäällikön, joka on tällä hetkellä kolmannen vuoden opiskelija Klim Skuridin. Opiskelijoita on ohjaamassa myös VAMKin yliopettaja, tekniikan tohtori Smail Menani.

- Tällä hetkellä I2A:ssa työskentelee 12 opiskelijaa yhtä monen projektin parissa. Asiakkaina on viisi ulkopuolista yritystä, loput seitsemän projektia on tilattu VAMKista, kertoo tietotekniikan koulutuspäällikkö Seppo Mäkinen.

VAMK Mailbox on yksi I2A:n tuotteista, jonka VAMKin tekniikan yksikkö on tilannut opiskelijoilta. Tuotteen avulla pyritään helpottamaan yritysten yhteydenpitoa VAMKiin. Lisäksi opiskelijat ovat rakentaneet mm. www-sivuja ja esittelyohjelmia tuotteille.

- I2A on tehnyt paikallisille ja kauempanakin toimiville yrityksille useampia tuotteita, joita yritykset ovat käyttäneet omien tuotteittensa markkinoinnissa Suomessa ja ulkomailla, sanoo Mäkinen.

Tulevaisuutta varten

Projektipäällikkö Klim Skuridin on vastikään kirjoittanut innovaatioakatemialle toimintasuunnitelman, jossa määritellään muun muassa eri henkilöiden vastuut. Laajassa suunnitelmassa kartoitetaan tarkasti I2A:n toiminta, mikä on jatkuvuuden kannalta erittäin tärkeää.

Myös opiskelijoille innovaatioakatemiassa työskentely antaa hyviä eväitä tulevaisuuteen ja parhaimmillaan jopa työpaikan heti valmistumisen jälkeen.

- Innovaatioakatemia on jo nyt huomattu tarpeelliseksi, ja yrityksistä saatu palaute on ollut poikkeuksetta positiivista, iloitsee Mäkinen.

VAMKin opiskelijoiden rakentamaa esittelyohjelmaa on jo käytetty alan suurimmassa messutapahtumassa Saksassa ja USA:ssa. Projektipäällikkö Klim Skuridin kuvassa oikealla. Kuva: Smail Menani

VAMK järjesti keväiseksi perinteeksi muodostuneen työelämään tutustumispäivän Vaasan lyseon lukion toisen vuosikurssin oppilaille. Päivän aikana lukiolaiset pääsivät tunnustelemaan kaikkia koulutusaloja tietoiskujen, opetusnäytteiden ja kampuskierrosten kautta.

Lyskalaiset saivat mojovan tietopaketin VAMK-opinnoista.

Hoa Nguyen, Lauri Peltoniemi, Teemu Salo ja Annina Martin kertoivat lyskalaisille opinnoistaan. Kaikki olivat tyytyväisiä siihen, että VAMKin tekniikan opinnot on rakennettu erittäin työelämälähtöisiksi: se pitää hyvin yllä opiskelumotivaatiota ja antaa tuntumaa tulevaan ammattiin.

Opinto-ohjaaja Antti Ahola esitteli tekniikan opintoja, joiden parissa VAMKissa ahertaa parhaillaan peräti 1200 opiskelijaa. Ahola kertoi, että osaajien imu onkin kova Vaasan seudun energiateknologia keskittymässä, jonka työvoimatarpeen ennakoidaan kaksinkertaistuvan 20 000 henkilöön vuoteen 2020 mennessä.

Teksti ja kuvat: Tarja Gromov

Kansainvälisen energiateknologia-alan EnergyWeekin osana järjestetyssä Sales Cafe -myyntivalmennuksessa puhunut Jonas Kjellberg lähestyi myymisen menestysreseptiä innostavalla ja valtavirrasta poikkeavalla tavalla.

Jonas Kjellberg on ilmaiset ääni- ja videopuhelut netissä mahdollistavan Skypen perustajajäsen ja nykyinen sarjayrittäjä, hallitusammattilainen ja sijoittaja - vain muutamia energisen asiantuntijan hengästyttävän pitkästä ansioluettelosta mainittuina.

Heikkoudet vahvuuksiksi

Kjellberg kertoo ammentaneensa suurimmat voittonsa epäonnistumisista: jokaisesta tiedonmurusta rakentuu kokonaisuus, joka määrittää yrityksen menestyksen tai tuhon.

- Harley Davidson –moottoripyörien myynti alkoi laadukkuudestaan huolimatta kääntyä USA:ssa jyrkkään laskuun japanilaisten pyörien invaasiossa ja Hells Angels -imagon varjossa. Yritys löysi kokonaan uuden asiakassegmentin nelikymppisestä kirjanpitäjästä, joka haaveilee auringonlaskuun ajamisesta ja vapaudesta, Kjellberg havainnollistaa.

Myynti osaksi yrityskulttuuria

Suurin osa workshopin osallistujista oli teollisuudessa työskenteleviä myynti-insinöörejä, teknologiajohtajia ja avainasiakaspäälliköitä. He yhtyivät Kjellbergin ihmetykseen, miksi myyntiprosessi jää tuotekehityksen ja yritysstrategioiden varjoon.

-Eikö liikevaihto muodostukin sataprosenttisesti myynnistä, miksi strategiakirjoja on hyllymetreittäin mutta myyntioppaita vain kourallinen, miksi myymistä ei opeteta korkeakouluissa, Kjellberg luettelee.

Vahvistaakseen väitettään Kjellberg pyytää yleisöä nostamaan kätensä, mikäli on jo nuorena päättänyt tähtäävänsä myyntityöhön. Yksi käsi nousee. Entäpä kuinka moni teistä tänään työskentelee myynnissä? Kaikki kädet nousevat. Saitteko myyntivalmennusta? Harva käsi nousee.

- On korkea aika oivaltaa, että myynti on osa koko yrityksen toimitusprosessia, lisäksi tulee tunnistaa orastavat lahjakkuudet. Jotkut voivat syntyä myyjiksi, mutta myös muista tulee oikealla valmennuksella loistavia.

Kantaakseen kortensa kekoon tiedon saatavuudeksi on Kjellberg myös kirjoittanut havainnollistavan oppikirjan yhteistyössä Harvardin ja Stanfordin yliopistojen kanssa.

Myynti = tiheys + odotusten ylittäminen + hiottu liiketoimintamalli

Kjellberg varoittaa liiasta monimutkaistamisesta ja avaa voitokasta myyntikaavaansa.

- Myynnin onnistuminen on suorassa yhteydessä on yhteydenottojen määrään: mitä useammalle ovelle koputat, sitä useampi avaa.

Kontaktointi ei yksin riitä, vaan asiakkaalle tulee antaa enemmän kuin ottaa. Mikä sinun tuotteessasi luo enemmän mielihyvää kuin kaikki muut vastaavat, yhtä hyvät? Kjellberg jättää kysymyksen yleisölle pohdittavaksi, mutta antaa vinkin, että voit sekä lisätä että poistaa.

- Miksi IKEA myy eniten huonekaluja maailmassa, vaikka se ei tarjoa juuri mitään palvelua ja myyjät pysyttelevät näkymättömissä. Siksi, että sen bisnesmalli on täydellinen: myynti on integroitu tuotteeseen.

- Kulut pysyvät kurissa, kun itse keräät, kannat ja kokoat ostoksesi. Käytävälabyrinttejä lisätään, jolloin myymälässä vietetty aika ja heräteostokset kasvavat. Kuvaston jakelu on massiivinen ja se on raamatun jälkeen eniten julkaistu painotuote. Vastineeksi saat modernia, kukkarolle sopivaa sisustusdesignia ja täyden vapauden kuljeskella ja kosketella myymälässä, Kjellberg summaa.

Sales Cafe on VAMKin ja yrkeshögskolan Novian yhdessä kehittämä, täysin uudenlainen menetelmä myyntiammattilaisten valmennukseen. Konseptin räätälöinnissä on tehty yhteistyötä myös Wärtsilän, Citecin ja Leinolat Groupin kanssa.

Skypen perustajajäsen Jonas Kjellberg ja Sales Cafen konseptista vastaava, VAMKin liiketalouden lehtori Heidi Hellström sparrasivat myynnin ammattilaisia. Kjellberg kiteytti vaikeuksista voittoon -tarinoiden myötä: Innovoi älä imitoi, heikkoudesta voi löytyä suurin vahvuutesi.

Teksti ja kuva: Tarja Gromov

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus on toteuttanut Vaasan ammattikorkeakoulun auditoinnin ja myöntänyt ammattikorkeakoululle laatuleiman, joka on voimassa kuusi vuotta 20.3.2015 alkaen. Vaasan ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä täyttää korkeakoulujen laadunhallinnalle asetetut kansalliset kriteerit ja vastaa eurooppalaisia korkeakoulujen laadunhallinnan periaatteita ja suosituksia.

Kansainvälisen auditointiryhmän mukaan Vaasan ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän vahvuuksia ovat hyvin toteutettu strategiaprosessi, ansiokas toimintaympäristön analyysi ja selkeästi määritellyt strategiset tavoitteet. Ammattikorkeakoulun toimintajärjestelmä kytkee tehokkaasti toisiinsa strategisen ja operationaalisen johtamisen sekä laadunhallinnan. Tulostietoisuus ja tavoitteellisuus ovat selvästi vahvistuneet viime vuosina. Laadun kehittämiseen tähtääviä arviointiprosesseja, kuten koulutusyksiköiden vuosikatselmointeja ja sisäisiä auditointeja, toteutetaan monipuolisesti. Laadunhallintaan osallistuu niin johto, henkilökunta, opiskelijat kuin ulkoiset sidosryhmätkin. Tämä edistää yhteisöllistä oppimista. Erityisesti opiskelijoiden roolia laadunhallinnan eri toimielimissä on vahvistettu viime vuosina. Opiskelijakunta VAMOKin puheenjohtaja on ammattikorkeakoulun johtoryhmän jäsen, mitä auditointiryhmä pitää vahvuutena.

Jotta Vaasan ammattikorkeakoulu voisi edelleen kehittää laatujärjestelmäänsä, auditointiryhmä esittää sille useita kehittämissuosituksia. Ammattikorkeakoulun olisi tärkeää uudistaa pedagoginen ohjelmansa siten, että se ohjaisi entistä vahvemmin opetussuunnitelmien osaamislähtöisyyttä ja opiskelijakeskeisten opetus- ja arviointimenetelmien kehittämistä. Myös opiskelijoiden palautejärjestelmiä tulisi yksinkertaistaa ja kannustaa opiskelijoita aiempaa aktiivisempaan palautteenantoon. Vastaavasti ammattikorkeakoulun tulisi tehostaa kerätyn opiskelijapalautteen käsittelyä ja viestintää palautteen hyödyntämisestä opiskelijoille. Erityistä huomiota ammattikorkeakoulun tulisi kiinnittää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan laadunhallintaan ja TKI-projektien valintamenettelyyn. Vuoden 2014 alusta ammattikorkeakoulun yhteyteen hankittu Muotoilukeskus MUOVA tarjoaa mielenkiintoisia uusia näköaloja TKI-toiminnan laajentamiselle. Auditointiryhmä pitää tärkeänä, että MUOVA kytketään osaksi ammattikorkeakoulun laatujärjestelmää.

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinnit käynnistettiin Suomessa vuonna 2005. Auditointeihin osallistuvat kaikki yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Nyt on käynnissä toinen auditointikierros.

Kansainvälisen auditointiryhmän puheenjohtajana toimi professori Alan Davidson Skotlannista Robert Gordon yliopistosta. Hän toteaa:

- Tämän kokemuksen perusteella voin sanoa, että Suomen auditointimalli tukee erinomaisesti korkeakouluja laatutyönsä kehittämisessä.

Lisätietoja:

    Auditointiryhmän puheenjohtaja, professori Alan Davidson, a.t.davidson(at)rgu.ac.uk
    Auditoinnin projektipäällikkö Sirpa Moitus, p. 029533 5518, sirpa.moitus(at)karvi.fi
    Hallinnollinen avustaja Arja Bilund, raporttien tilaukset, p. 029533 5503, arja.bilund(at)karvi.fi