Taajuusmuuttajia kehittävä ja valmistava Vacon teetti rekrytointiin liittyvän työnantajakuvatutkimuksen VAMKin Yritysklinikan kautta.

Kansainvälisten henkilöstöresurssien ohjaus -opintojaksoa vetävä lehtori Timo Malin oli tyytyväinen saatuaan opetuksensa sisällöksi oikean yrityksen kehittämistehtävän.

- Yritysprojektin ansiosta opintojakso saatiin vedettyä kiinnostavasti läpi, lisäksi opettaja oppii valtavasti näissä projekteissa, iloitsee Timo Malin.

Timo Malinin mielestä yritysprojektit antavat ehdottomasti enemmän kuin ottavat. Todelliset projektit tuovat ajankohtaista sisältöä opetukseen, eivätkä työllistä opettajaa tavallista enempää. Jotta projektin pystyy huomioimaan opintojaksoa suunnitellessa, on siitä luonnollisesti tärkeää tietää ajoissa.

Projekti täytyy sovittaa opetukseen siten, että opintojakson oppimistavoitteet täyttyvät.

- Tehtävänä oli tuottaa työnantajaviestintään materiaali, jossa on huomioitu nimetyn kohdemaan tai -maiden kulttuuri sekä yrityksen arvot. Vaconin tutkimuksessa opiskelijat pääsivät kosketukseen eri kulttuurien kanssa, kun he haastattelivat ulkomaalaisia opiskelijoita, Timo kertoo.

Työnantaja tutuksi

Projekti käynnistettiin yritysvierailulla Vaconille, jolloin opiskelijat pääsivät tutustumaan yritykseen ja tuotteisiin. Projektin kick off -tilaisuudessa opiskelijat saivat kuulla Group HR Director Anu Rautavalta, mitä hänen työnkuvaansa sisältyy, ja miten töitä organisoidaan, kun yrityksellä on globaali HR-organisaatio ja globaalit HR-prosessit.

- Opiskelijoiden tuottama materiaali toimitetaan Vaconin paikallisten HR-tiimien käyttöön jatkotyöstämistä varten, esimerkiksi Kiinaan ja Yhdysvaltoihin, Rautava kertoo.

Yritysprojekti toi opiskelijoiden mielestä mukavaa vaihtelua opintoihin. Opiskelijoiden mukaan tehtävä täytyy hoitaa erityisen laadukkaasti, kun tilaajana on oikea yritys. Opiskelijat kokivat yrityksen toiveen tiiviistä ja visuaalisesta tulosten esitystavasta haasteelliseksi – asioiden ytimekäs esittäminen onkin erityisen tärkeää hektisessä yritysmaailmassa.

- Projektityöskentely ja tiimityö ovat sellaista osaamista, jota monet työnantajat, Vacon mukaan lukien, arvostavat. Lisäksi kokemuksesta työskennellä eri kulttuuritaustaisten ihmisten kanssa on varmasti hyötyä. Tämä kannattaa huomioida myös opetussuunnitelmia laadittaessa, Rautava muistuttaa.

Yritysklinikka-toiminnan yhtenä tavoitteena on projektin myötä tutustuttaa opiskelijoita alueen yrityksiin, jotka voivat tulevaisuudessa olla myös potentiaalisia työnantajia. Yritysten ja opiskelijoiden välisissä tapaamisissa opiskelijat saavat tietoa eri ammatteihin sisältyvistä työtehtävistä, jolloin pohdinnat tulevaisuuden urasuunnitelmista usein selkiytyvät.

Opiskelijat toivovat opintojaksoihin lisää yritystoimeksiantoja, kertoo lehtori Timo Malin Vaconin Anu Rautava vierellään. Kuva: Annika Torniainen

VAMK järjesti jo perinteeksi muodostuneen työelämään tutustumispäivän Vaasan lyseon lukion toisen vuosikurssin oppilaille. TET-päivässä lukiolaiset pääsevät kurkistamaan jo ennakkoon valitsemaansa VAMK-koulutusalaan sekä ammatteihin, joihin koulutus antaa valmiudet.

Noin sata Vaasan lyseon lukiolaista vieraili VAMKissa TET-päivänä 12.3.2014. Päivä käynnistettiin yhteisellä aamupalahetkellä.

Liiketalouden opinnoista kiinnostuneet pääsivät seuraamaan Communication in Business Life -luentoa.

Hoitoluokassa opiskelijat esittelivät hoitotoimenpiteitä lehtori Kirsi Lehtolan ohjauksessa.

Tulevat insinöörit Kati, Salla, Roope ja Ari-Pekka kierrättivät lukiolaisia opetuslaboratorio Technobothniassa.

Tekniikan opetuksessa käytettävän sähköauton ympärillä  kuhisi lukiolaisia.

Konetekniikan opintoihin kuuluva mönkijöiden ja skoottereiden juonneprojekti, joka päättyy jokakeväiseen ajokilpailuun, sai hymyt huulille.

Ympäristölaboratoriossa tehtävät kokeet ja testaukset ovat mielenkiintoinen osa energia- ja ympäristötekniikan opintoja.

Sähkö- ja automaatiotekniikan opinnoista kertoi projekti-insinööri Timo Rinne.

Tietotekniikan laboratoriossa oli menossa Information Technology -koulutuksen harjoitustunnit.

Kuvat: Merja Salomäki-Jurkka ja Eliina Salmela

Syksyllä 2014 käynnistetään terveydenhoitajille tarkoitettu työterveyshuollon koulutus, joka antaa pätevyyden toimia työterveyshuoltolain määrittelemänä työterveyshuollon ammattihenkilönä.

Työterveyshuollon koulutus terveydenhoitajille (15 op) koostuu seuraavista osaamiskokonaisuuksista:

• Työterveyshuollon toimintaympäristöosaaminen 3 op
• Työn terveysvaarojen ja kuormitustekijöiden sekä työpaikan voimavarojen tunnistamis- ja arviointiosaaminen 5 op
• Terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisen ja edistämisen osaaminen 5 op
• Arviointi- ja kehittämisosaaminen 2 op

Maaliskuuhun 2015 asti kestävä koulutus sisältää lähiopetusta, verkko-opiskelua sekä itsenäistä opiskelua.  Hakuaika koulutukseen on 16.3.-13.4.2014.

Lisätietoja koulutuksesta ja hakuohjeet:

http://www.puv.fi/fi/professional/taydennyskoulutus/sosiaali-ja_terveysalan_taydennyskoulutukset/

Vaasan ammattikorkeakoulun VAMKin sosiaalialan opiskelijat Miia Ylinen ja Sari Jokela tarkastelivat opinnäytetyössään päiväkodin kasvatushenkilökunnan näkemyksiä ja toimintatapoja lasten välisissä ristiriitatilanteissa sekä selvittivät, tapahtuiko niissä kasvattajien mielestä kiusaamista. Tutkimus tehtiin neljässä vaasalaisessa päiväkodissa.

- Selvitys osoitti, että kiusaamista on vaikea määritellä. Kasvattajien kokemukset kiusaamisesta saattoivat vaihdella eri henkilöiden välillä paljonkin, kertoo Miia Ylinen.

Ajankohtaisesta aiheesta on olemassa vähän tutkimustietoa. Kuitenkin myös aiemmat selvitykset osoittavat, että kiusaamista pienten lasten parissa tapahtuu, mutta se on vaikeammin tunnistettavissa kuin koulukiusaaminen.

- Tilanteet, joissa tapahtui syrjintää ja fyysistä voimankäyttöä, olivat helpommin määriteltävissä kiusaamiseksi. Vastaavasti tilanteita, joissa lapset olivat nuorempia eli 3 - 4 -vuotiaita, ei välttämättä noteerata kiusaamiseksi, toteaa Sari Jokela.

Kiusaamisella saattaa olla kauaskantoisia vaikutuksia kiusatun elämään: jo pienten lasten on todettu tekevän varsin pysyviä arvioita toisistaan, ja tietty maine voi olla pysyvä päiväkodista pitkälle koulutaipaleelle asti.

Jokelan mielestä päiväkodin rooliin kiusaamisen ehkäisyssä ja siihen puuttumisessa tulisikin kiinnittää aiempaa enemmän huomiota.

- Tutkimustulosten perusteella kasvattajat toimisivat lasten välisissä ristiriitatilanteissa pääasiassa sanallisesti ohjaamalla. Kiusaamisen ennaltaehkäisyä ajatellen olisi kuitenkin hyvä panostaa osallistavaan ohjaukseen, kuten lasten kanssa keskusteluun ja leikkiin osallistumiseen, pohtii Ylinen.

Ylisen ja Jokelan tutkimusaineisto kerättiin esittämällä kasvatushenkilökunnalle esimerkkitilanteita lasten välisistä tyypillisistä riitatilanteista. Konkreettiset esimerkkitilanteet huomattiin hyväksi keinoksi pohtia lasten välisiä tilanteita ja sitä kautta työyhteisön toimintatapoja ja asenteita.

- Esimerkkitilanteiden kautta päiväkodeissa voitaisiin löytää yhteinen näkemys kiusaamisesta, siihen puuttumisesta ja ennaltaehkäisystä. Näin ne voisivat toimia tukena laadittaessa kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmaa, joka olisi hyvä olla jokaisessa päiväkodissa, toteaa Jokela.

Miia Ylinen ja Sari Jokela valmistuvat sosionomeiksi maaliskuussa 2014. Vaasan ammattikorkeakouluun voi hakea kevään yhteishaussa osoitteessa www.amkhaku.fi. Haku kestää 1.4. asti.

Miia Ylisellä ja Sari Jokelalla on monen vuoden kokemus päiväkotityöstä. Opinnäytetyö on antanut paljon eväitä tulevaan työhön lasten parissa.

Teksti ja kuva: Eliina Salmela

Sairaanhoitajaopiskelijan ammatillista kasvua tukee heti ensimmäisestä lukuvuotena suoritettava työharjoittelujakso.

Ensimmäinen harjoittelu jännittää yleensä opiskelijoita, mutta sitä pidetään virkistävänä vaihteluna koulussa käyntiin.

Työharjoittelun aloittamisessa pelotti opiskelija Laura Pohjolan mukaan se, osaako tehdä mitään. Ohjausta hän kertoo saaneensa parin viikon aikana heti työn ergonomiassa, eli miten tulisi nostaa.

Lehtori Suvi Kallio Vaasan ammattikorkeakoulusta kertoo, että tavoitteena ensimmäisessä harjoittelussa on oppia perushoitotoimet: peseminen, suihkussa auttaminen ja syöttäminen. Ohjaajan valvonnassa he saavat myös antaa injektioita lihakseen, pistää insuliinia, katetroida sekä mitata verensokeria ja verenpainetta.

Kokemusta saadaan kädentaitojen lisäksi potilaan ja omaisten kohtaamisessa.

- Opiskelijat saavat harjoitusta vuorovaikutuksessa, potilaissa on koko ihmisten kirjo  ja harjoittelijan on laitettava itsensä likoon, Kallio kuvaa.

Alan vaihto

Alexanda Saariniemi aloitti sairaanhoitajaopinnot viime syksynä. Hän otti opintovapaata lentoemännän työstään ja hankkii nyt jo neljättä tutkintoaan. Nykyisen ammattinsa lisäksi hänellä on merkonomin ja restonomin tutkinnot.

- Työvuosia on vielä paljon jäljellä ja sitä miettii, miten kauan lentotyötä riittää.  Tulevaisuus voisi olla leikkaussalihoitajana, hän perustelee alan vaihdostaan.

Kuuden viikon työharjoittelu Vaasan kaupunginsairaalassa on lähtenyt hyvin käyntiin;  asiakaspalvelun ammattilainen on tottunut kaikenlaisiin asiakkaisiin ja ruotsin kieleen.

Haasteena on ollut käytännön työ. Saariniemi kertoo miettineensä esimerkiksi, miten kovia otteita pesemisessä ja vaipanvaihdoissa voi käyttää. Lisäksi vanhuksen puolesta ei saa tehdä kaikkea, vaan häntä tulisi rohkaista omatoimisuuteen.

Sairaanhoitajakoulutukseen sisältyy harjoittelua 75 opintopistettä 3,5 vuoden opiskeluaikana. Kun ensimmäinen vuosi on takana, voivat opiskelijat hakea kesätyönä lähihoitajan sijaisuuksia.

Suvi Kallio Vaasan ammattikorkeakoulusta keskustelee Alexanda Saariniemen kanssa työharjoitteluun liittyvistä tehtävistä.

Teksti ja kuva: Pia Liedes

Vaasan ammattikorkeakoulu tarjoaa seksuaalineuvonnan opinnot ammatillisena täydennyskoulutuksena. Seksuaalineuvonnan opinnoissa tavoitteena on laajentaa ja syventää asiantuntijuutta seksuaalisuuteen liittyvien näkökulmien huomioimisessa neuvontatyössä.

Seksuaalineuvonnan täydennyskoulutus 30 op koostuu seuraavista osa-alueista:

• Seksuaaliterveyden tietoperusta (14 op)
• Seksuaalineuvonnan toteuttaminen (5 op)
• Ammatillisuuden kehittyminen (4 op)
• Ammatillisuuden reflektointi (2 op)
• Kehittämistehtävä (5 op)

Puolitoista vuotta kestävät opinnot toteutetaan monimuoto-opetuksena. Lähiopetusta on noin 18 - 20 päivää, lisäksi itsenäistä työskentelyä. Hakuaika koulutukseen on 24.3. - 11.4.2014, hakeminen suoraan VAMKiin.

Lisätietoja koulutuksesta ja hakuohjeet täydennyskoulutuksen sivuilla:
http://www.puv.fi/fi/professional/taydennyskoulutus/sosiaali-ja_terveysalan_taydennyskoulutukset/

Vaasan ammattikorkeakoulussa VAMKissa järjestettiin viisipäiväinen International Project Workshop 10. - 14.3.2014. Työpajan tavoitteena oli tehdä yhteistyötä kansainvälisessä tiimissä, yhdistää eri alojen opiskelijoiden kansainvälisen markkinoinnin ja teknologian osaamista sekä oppia kansainvälisen projektitoiminnan tehtäviä.

Työpaja suunniteltiin ja toteutettiin kone- ja tuotantotekniikan ja International Business -koulutusten yhteistyönä. Suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat VAMKin konetekniikan koulutuspäällikkö Lotta Saarikoski sekä yliopettaja Satu Lautamäki International business -koulutusohjelmasta.

Opiskelijat saivat kuulla lukuisia kansainvälisten asiantuntijoiden ja yritysten edustajien kokemuksia. Koulutuksen luennoitsijoina toimivat General Manager Pauliina Palomäki (Wärtsilä Ship Power), projektipäällikkö Petri Polvijärvi (Wärtsilä PowerPlants), varatoimitusjohtaja Jan Tapanainen (Prima Power), johtaja Dolores Sanchez-Bengoa (Bengoa Consulting), professori Hans-Rüdiger Kaufmann (Nicosia University) ja yliopettaja Adebayo Agbejule (VAMK). Luentojen teemat käsittelivät asiakaslähtöisyyttä, projektimalleja sekä viestinnän ja johtajuuden rooleja kansainvälisissä tiimeissä.

Opiskelijat jaettiin tiimeihin, jotka koostuivat kahdesta tekniikan ja kahdesta IB-opiskelijasta. Jokainen tiimi teki projektisuunnitelman, miten teknistä tuotetta viedään ja markkinoidaan tiimin valitsemaan kohdemaahan.

VAMKin opiskelijat arvostivat workshopin anteja, sillä he antoivat työpajasta erittäin positiivista palautetta.

- Olemme Lotta Saarikosken kanssa ylpeitä opiskelijoistamme, jotka työskentelivät intensiivisesti viisi päivää ja esittivät hienosti viimeistellyt suunnitelmansa perjantaina, kiittelee Satu Lautamäki.

Lisäksi yhteistyö kansainvälisten vieraiden kanssa oli hyvin hedelmällistä.

- Tämä oli pilottityöpaja, jollaista ei ole aiemmin toteutettu VAMKissa. Voimme vain suositella tätä kokemuksena. Toivottavasti voimme järjestää yhteisen eurooppalaisen työpajan tulevaisuudessa, toteaa Lotta Saarikoski.

Koulutuksen luennoitsijoina toimi kansainvälisiä asiantuntijoita ja yritysten edustajia. Prima Powerin Jan Tapanainen kertoi Intian markkinoille etabloitumisesta.

Jokainen tiimi teki projektisuunnitelman ja markkinointimateriaalia, jotka esitettiin työpajan päätteeksi.

Opiskelijat olivat tyytyväisiä työpajan antiin. Työpajaan osallistui 12 konetekniikan ja 12 IB-opiskelijaa.

Kansainväliset vierailijaluennoitsijat Hans-Rüdiger Kaufmann ja Dolores Sanchez-Bengoa pitivät työpajaa onnistuneena ja konseptia erittäin innovatiivisena. Oikealla toinen työpajan suunnittelijoista, Satu Lautamäki.

Teksti: Lotta Saarikoski ja Satu Lautamäki
Kuvat: Lotta Saarikoski

We cordially invite you to submit manuscripts to the 11th International Conference on Innovation and Management (ICIM 2014), 17-19 November 2014, Vaasa, Finland. The ICIM 2014 is organized by the University of Vaasa and Vaasa University of Applied Sciences, and supported by Wuhan University of Technology, Yamaguchi University, Tilburg University and Pontifical Catholic University of Sao Paulo.

The ICIM 2014 features: keynote speeches, meeting with the editor-in-chief of the Journal of Cleaner Production, special session on writing and publishing high quality scientific manuscripts, and high-quality research paper presentations in concurrent sessions.

Conference theme:
Innovative products and services for sustainable development
• Information & Communication Technology (ICT) for sustainable development
• Networked manufacturing
• Renewable energy technology
• Lean manufacturing
• Green products and services
• (Sustainable) supply chain management
• Knowledge management
• Other new trends and hot issues in Innovation

Conference highlights:
• Keynote and special session by Donald Huisingh, ‎Professor of Sustainable Development at University of Tennessee, Editor-in-Chief, Journal of Cleaner Production.
• All accepted papers will be included in the Proceedings of ICIM 2014 published by Wuhan University of Technology Press and indexed by ISI CPCI.
• Extended version of selected papers will be published in Special Issue of highly ranked Journal of Cleaner Production published by Elsevier and index by ISI SCI with 5-Year Impact Factor: 3.587.
• High quality evening social programs, company visits, and optional trip to Lapland, for a real taste of Finland!
• Industrial visit to famous companies (ABB, Wärtsilä, Vacon, to be confirmed)

Important dates:
• Extended Abstract (2-4 pages) or full paper (up to 12 pages with template): 30 June 2014
• Notification of acceptance: 31 July 2014
• Final paper: 31 August 2014
• Early bird registration: 30 September 2014
• Full registration: until conference date 17 November 2014

All submissions MUST be made online here.

Registration fee:
Includes lunches/dinners, evening programs, and company visit. Does not include the optional trip to Lapland.
•    Early bird price 350 EUR
•    Full price 400 EUR (compulsory for those who will publish in the special issue)
•    Discounted price 200 EUR for students without lunch/dinner and anyone who don't use lunch/dinner.

Venue and accommodation:
ICIM 2014 will be held at University of Vaasa, Finland. More information on accommodation with special rate is available at the official website.  

Look forward to seeing you in Vaasa on November.

Prof. Jussi Kantola & Yang Liu
Program Committee, ICIM 2014

More detailed information about ICIM 2014 you can find here.

Ammattikorkeakoulujen suomen- ja ruotsinkielisten koulutusten yhteishaku on käynnissä ja kestää tiistaihin 1.4.2014 asti. Nuorten ja aikuisten koulutuksiin haetaan yhtä aikaa osoitteessa www.amkhaku.fi. Opinnot alkavat syksyllä 2014.

Nuorten koulutukset

Tekniikan alalta insinööriksi. Tekniikan osaajille on valtava kysyntä Vaasan seudulla. VAMKin tiiviit yhteydet työelämään tarjoavat tekniikan opiskelijoille huikeita mahdollisuuksia työharjoitteluun sekä työnantajille tehtäviin projekteihin ja opinnäytetöihin. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus mennä kansainväliseen projektiharjoitteluun vaasalaisten yritysten palvelukseen.

Liiketalouden alalta tradenomiksi. Kansainvälisen ja vientivetoisen Vaasan alueen työnantajat arvostavat kielitaitoisia VAMK-tradenomeja, joilla on liiketalouden vankka perusosaaminen. Opinnoissa voi erikoistua kansainväliseen kauppaan, markkinointiin, taloushallintoon, oikeushallintoon tai matkailuun.

Liiketalouden alalta ICT-tradenomiksi. Tietojenkäsittelyn koulutuksesta valmistuu tradenomeja, joilla on laaja näkemys ICT:n soveltamismahdollisuuksista liiketoiminnassa. Opiskelija voi erikoistua joko web- ja mobiilipalveluiden rakentamiseen tai web- ja digitaaliseen sisällöntuotantoon.

Sosiaali- ja terveysalalta sairaanhoitajaksi, terveydenhoitajaksi, sosionomiksi. Vastuullisia alan ammattilaisia tarvitaan tulevaisuudessa enemmän kuin koskaan aiemmin. Vaasan seutu tarjoaa erinomaiset lähtökohdat monikulttuurisessa ja kaksikielisessä ympäristössä työskentelyyn. Opiskelussa käytetään opiskelijakeskeisiä opetusmenetelmiä, kuten verkko-opetusta ja työn ohessa oppimista.

Aikuisten koulutukset

Työelämän nopea kehittyminen edellyttää jatkuvaa oppimista. Aikuiskoulutuksemme on monimuotoista, joten se sopii myös työssäkävijälle.

AMK-tutkintoon johtava koulutus

Amk-tutkintoon johtava aikuiskoulutus (2-4 vuotta) täydentää opiskelijan aiempaa koulutusta ja työkokemusta.

• Kone- ja tuotantotekniikka (insinööri, AMK)
• Sähkö- ja automaatiotekniikka (insinööri, AMK)
• Tieto- ja viestintätekniikka (insinööri, AMK)
• Liiketalous (tradenomi, AMK)

Ylempi AMK-tutkinto

Ylempi AMK-tutkinto (2-3 vuotta) vastaa työelämän kehittyneisiin osaamistarpeisiin ja antaa mahdollisuuden tutkintoon johtavaan jatko-opiskeluun ammatillista väylää pitkin.

• Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen (sairaanhoitaja/terveydenhoitaja/sosionomi, ylempi AMK)

Lisätietoja:

hakutoimisto@vamk.fi
Puh. 020 693 323 (vaihde)

Heidi Kuja-Luopa muistelee valinneensa aikanaan liiketalouden opinnot Vaasan ammattikorkeakoulussa laaja-alaisuuden vuoksi. Hinku päästä ulkomaille oli kova jo opintojen aikana, ja hänellä vierähtikin puolisen vuotta Shanghaissa vaihto-opinnoissa sekä työharjoittelussa.  Työkaverit olivat kiinalaisia ja työssään hän teki matkajärjestelyitä Skandinaviaan suuntaaville kiinalaisvirkamiehille.

Tradenomiksi valmistuttuaan Heidi Kuja-Luopa työskenteli vuoden Suomen Pietarin pääkonsulaatissa viisumivirkailijana.

Kun Heidi Kuja-Luopa valmistui kansainvälisen kaupan tradenomiksi Vaasan ammattikorkeakoulusta jouluna 2012, opiskeluintoa oli vielä jäljellä. Luontevaa oli pyrkiä jatkamaan liiketalouden alalla.

Tradenomina hänellä oli mahdollisuus hakea yliopistoon ilman pääsykokeita erillisvalinnan kautta. Tällöin valintakriteereinä ovat opintomenestys, opinnäytetyön arvosana ja motivaatiokirje. Pänttääminen ammattikorkeakoulussa oli kannattanut, sillä ovi Vaasan yliopistoon aukeni. Nyt Kuja-Luopa on aloittanut taloustieteiden maisteriopinnot, jotka ovat tradenomille ajoitettu kahden vuoden mittaisiksi. Tulevaisuuden haaveet ovat finanssialalla tai vientikaupassa.

- Hieman on vaativampaa ja teoreettisempaa kuin ammattikorkeakoulussa, hän sanoo maisteriopinnoista.

Vaasan yliopistoon tradenomiväylän kautta päässyt Heidi Kuja-Luopa opiskelee taloustieteitä.

Teksti ja kuva: Pia Liedes

28.3.2014

Kone- ja tuotantotekniikka, insinööri (AMK)
Lehtineva Lassi Ilmari, Mustasaari
Niskanen Jussi Ville, Vaasa

Rakennustekniikka, insinööri (AMK)
Korpiniemi Sami Juhani, Vaasa
Tolkkila Jani Gustav Ilmari, Porvoo

Sähkötekniikka, insinööri (AMK)
Forsström Heidi Susanne, Vaasa
Ketola Rami Rikhard, Toholampi
Kujanpää Timo Oskari, Vaasa
Kuusisto Jari Matias, Kurikka
Onnela Joni Juho Olavi, Alavus
Vestvik Taneli Ture Anders, Pietarsaari
Viitala Juha-Matti, Kurikka

Ympäristöteknologia, insinööri (AMK)
Ala-Lipasti Lauri Jaakko, Kaskinen
Alatorvinen Jennika Pauliina, Inari
Syrjä Jari-Jussi, Seinäjoki    

Liiketalous, tradenomi (AMK)
Blåfield Sanna Maria, Vaasa
Kaisla Mari Susanna, Laihia
Kari Rosa-Maria Juulianna, Kauhava
Kivioja Anna-Kaisa, Vaasa
Manni Sinikka Helena, Vaasa
Mantere Laura Katariina, Lahti
Martin Sari Kaarina, Vaasa
Martins Pia Johanna, Vaasa
Salminen Hanna Katarina, Vaasa
Uusi-Kokko Matti Viljami, Vaasa
Viherlampi Jonna Marja, Karvia

Utbildningsprogrammet i företagsekonomi, tradenom (YH)
Björk Sanna Elisabet, Vasa
Klingenberg Alexandra Maria, Karleby
Nyfors Andreas John Mikael, Malax
Rönnqvist Caroline Marianne, Korsholm
Sandås Janina Elisabeth, Vörå

Degree Programme in International Business, Bachelor of Business Administration (BBA)
Viertola Katariina Henrika, Helsinki

Degree Programme in Tourism, Bachelor of Hospitality Management
Malmström Silja Helmi Karoliina, Vaasa
Miettinen Krista Pirita, Vaasa
Pajari Kati Mia Marika, Vaasa

Matkailu, restonomi (AMK)
Järvinen Nelli-Johanna, Sastamala
Puumala Erika Annina, Vaasa
        
Hoitotyö, sairaanhoitaja (AMK)
Mattila Tiia Maria, Seinäjoki

Hoitotyö, terveydenhoitaja (AMK)
Hakkinen Henna Katariina, Vaasa
Partanen Kirsi Niina Irmeli, Vaasa
 
Sosiaaliala, sosionomi (AMK)
Jokela Sari Helena, Vaasa
Kurki Janika Susanne, Vaasa
Louhela Aija Helena, Tampere
Tuomi Maria Emilia, Vaasa
Ylinen Miia Marjut, Vaasa

21.2.2014

Rakennustekniikka, insinööri (AMK)
Asunmaa Jyri Henrikki, Vaasa

Sähkötekniikka, insinööri (AMK)
Niemi Mira Karoliina, Vaasa

Liiketalous, tradenomi (AMK)
Björklund Marjaana Suvi Tuulikki, Vaasa    
Laakso Jerika Pauliina, Kälviä
Myllylä Teemu Tapani, Vaasa
Saloranta Jussi Sakari, Turku
Toivola Turkka Tapani, Vaasa
Vinberg Sanni Johanna, Vaasa
    
Utbildningsprogrammet i företagsekonomi, tradenom (YH)
Hägen Nina Louise, Vasa

Degree Programme in International Business, Bachelor of Business Administration (BBA)
Ullah Anees, Vaasa    

Matkailu, restonomi (AMK)
Määttälä Ella-Miia Emilia, Toholampi
Savolainen Pinja Sipriina, Tampere
Takkinen Sanna Eveliina, Espoo

Utbildningsprogrammet informationsbehandling, tradenom (YH)
Peltola Matias, Jakobstad

Hoitotyö, sairaanhoitaja (AMK)
Laine Iida Aleksandra, Kristiinankaupunki
Sumeli Nina Johanna, Vaasa
Yliaho Sari Johanna, Vaasa

Sosiaaliala, sosionomi (AMK)
Hautaniemi Sinikka Marianne, Vaasa
Kaukainen Maaret Katri Maria, Vaasa

Roboakatemia on Vaasan ammattikorkeakoulun VAMKin uudenlainen oppimisympäristö, jossa insinööriopiskelijat toteuttavat robotiikkaan liittyviä tutkimus- ja kehittämistoimeksiantoja alueen yrityksille. Käytännönläheisen oppimiskokemuksen lisäksi opiskelijat saavat tuntumaa nykypäivän työelämässä tyypilliseen projektityöskentelyyn sekä usein tuntumaa jopa tuleviin työnantajiinsa. Myös paikalliset yrittäjät hyötyvät yhteistyöstä.

Roboakatemian projekteissa opiskelijat käyvät läpi koko toimitusketjun suunnittelusta valmistukseen ja testaukseen asti. Projekteille tehdään aina kattavat suunnitelmat sekä sopimukset tilaajan kanssa. Tärkeä vaihe on tulosten esittely tilaajalle, jolloin opiskelijat oppivat muun muassa asioiden dokumentointia ja raportointia.

- Esimerkiksi aikataulun laatiminen saattaa olla haasteellista, sillä jo alussa pitää kyetä selvittämään, millaisia erilaisia tehtäviä projekti sisältää. Onneksi seuraava projekti on aina helpompi suunnitella, kertoo Roboakatemiassa ohjaavana opettajana toimiva Mika Billing.

Opiskelijat raportoivat tulokset tilaajalle jokaisen projektin päättyessä. Oikealla konetekniikan lehtori Mika Billing.

Opettajakin oppii

Työelämän kanssa tehtävät projektit ovat antoisia myös opettajalle. Oikeissa tilausprojekteissa tilanteet muuttuvat joskus äkillisestikin, jolloin reagointiherkkyys on tärkeää. Tavalliset harjoitustyöt etenevät usein samalla kaavalla, eikä opettavaisia kompastuskohtia tule eteen.

- Projekteissa voi tapahtua kaikenlaista yllättävää. Tekniikka voi temppuilla, jolloin robotti pitää ohjelmoida uusiksi. Onneksi kertaus on tunnetusti opintojen äiti, ja vahingoista viisastuneena varmuuskopiointikin on tullut opittua, myhäilee Billing.

Yrityksille tehtävien projektien sisältö ei ole tarkoin rajattu, kunhan ne sisältävät elementtejä robotiikasta. Ne voivat olla esimerkiksi uuden robottisolun suunnittelua ja kehitystyötä tai työkalujen, tarttujien ja jigien suunnittelua sekä valmistusta. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus jatkaa kiinnostavia projekteja opinnäytetöinä.

Asenteella onnistuu

Alumiini- ja rautaosien koneistukseen erikoistunut vaasalainen Valukoneistus Oy aloitti yhteistyön VAMKin kanssa jo neljä vuotta sitten, kun yritys hankki käytetyn robotin. Yrittäjä Ilkka Järvi on ollut tyytyväinen yhteistyön antiin.

- Technobothniasta löytyy tarvittavat laitteet ja osaamista, joten pk-yritysten kannattaa niitä ehdottomasti hyödyntää. Itse on vaikeaa löytää aikaa kehittämisprojekteihin muun työn ohella, mikä on kuitenkin elintärkeää yrityksen tulevaisuuden kannalta, toteaa Järvi.

Roboakatemian projekteissa opiskelijoiden täytyy esimerkiksi määritellä ostettavien osien vaatimukset tarkasti, jotta oikeanlaisia osia voidaan tilata alihankintaverkostosta. Opiskelijat valmistavat myös itse joitakin osia opetuslaboratorio Technobothnian laitteilla. Järven mielestä opiskelijat oppivatkin etupäässä taloudellista ajattelua, kun työ tehdään oikealle yritykselle.

- Opiskelijat joutuvat pohtimaan edullisia ja yksinkertaisimpia tapoja toteuttaa projekti, sillä jokainen kehittämistyöhön upotettu euro tulee yrittäjän lompakosta, Ilkka Järvi analysoi.

Hyvään lopputuloksen saavuttaminen vaatii opiskelijoilta yhteen hiileen puhaltamista, uteliasta asennetta ja kykyä ratkaista ongelmia. Aluksi projekti voi opettajastakin tuntua vaikealta, mutta usein onnistutaan yli odotusten.

- Oikealla asenteella pääsee aina hyvään tulokseen, johon voivat olla tyytyväisiä niin tilaaja, opiskelijat kuin opettajakin, iloitsee Billing.

Konetekniikan opiskelija Joonas Kauppinen esittelee Ilkka Järvelle (oik.) tiiminsä kehittämää laitteistoa opetus- ja tutkimuslaboratorio Technobothniassa.

Teksti ja kuvat: Annika Torniainen, Eliina Salmela

Opetusalueina ovat rakenteiden mekaniikan, teräsrakenteiden suunnittelun ja muun rakennesuunnittelun soveltuvat osaamisalueet. Arvostamme kokemusta CAD-sovelluksista ja rakennesuunnittelun tietomallinnuksesta. Tehtävän hoitaminen edellyttää aktiivista yhteistyötä rakennusalan yritysten kanssa sekä kehittämistä ja osallistumista yhteisiin tutkimushankkeisiin. Hakijan taustan mukaan voidaan sopia yliopettajan tai lehtorin työnkuvasta. Tehtävä täytetään 1.8.2014 alkaen.

Lisätietoja:

Koulutuspäällikkö Martti Laaja
puh. 0207 663 362, martti.laaja@vamk.fi

Hakemukset 23.4.2014 klo 16.00 mennessä osoitteeseen:

Vaasan ammattikorkeakoulu / Tekniikan yksikkö
Johtaja Jorma Tuominen, Wolffintie 30, 65200 Vaasa

---

VAMK yourself! Vaasan ammattikorkeakoulusta valmistuu kansainvälisiä ja asiantuntevia insinöörejä, tradenomeja, sairaanhoitajia, terveydenhoitajia ja sosionomeja. Työelämälähtöiset opintomme ja elinvoimainen Vaasan seutu varmistavat erinomaiset työllistymisen mahdollisuudet. Opiskelijoita on 3300 ja henkilöstöä 230. VAMK painottaa koulutuksessaan energiatekniikkaa ja kansainvälisyyttä. Teemme tiivistä yhteistyötä seudun energiateknologian keskittymän kanssa, joka on Pohjoismaiden merkittävin.

Ammattikorkeakoulut uudistavat TKI-osaamistaan yhteisvoimin. Jokainen Suomen ammattikorkeakoulu on sitoutunut TKI-osaajavalmennukseen, jossa rakennetaan entistä työelämälähtöisempää ja kansainvälisempää profiilia ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnalle.  

TKI-osaajavalmennuksen aloitusseminaarissa Hyvinkäällä 18.–19.3.2014 puhuttivat etenkin käytäntö- ja käyttäjälähtöisyys sekä ammattikorkeakoulujen rooli TKI-toiminnassa. Hankkeen aluksi osallistujat saivat ulkopuolisilta asiantuntijoilta evästystä innovointityöhön.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n tuoreen toiminnanjohtaja Riitta Rissasen mukaan ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta tuottaa konkreettisia tuloksia. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi pk-yrityksen auttamista kansainvälisille markkinoille.

– Käyttäjälähtöinen TKI-toiminta on yksinkertaistettuna sitä, että asiakkaat ja tiedon käyttäjät ovat vahvasti läsnä tutkimus- ja kehittämisprosessissa. Tiukkojen roolitusten sijaan pitää katsoa, mitä suomalainen yhteiskunta vaatii: millaista osaamista tarvitaan ja miten ammattikorkeakoulut voivat olla hyödyksi, painotti Rissanen.

Arene ry:n toiminnanjohtaja Riitta Rissanen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) edustaja, opetusneuvos Erja Heikkinen muistutti, että aluevaikuttavuus on ammattikorkeakoulujen lakisääteinen tehtävä. AMK-laki myös edellyttää tutkimus- ja kehittämistoimintaa yliopistolain tapaan.

– Jyrki Kataisen hallitusohjelma asettaa ammattikorkeakouluille odotuksia TKI-toiminnan rahoitusosuuden vahvistamisesta nykyisestä sekä yhteistyön lisäämistä, Heikkinen lisäsi.

Käytettävyys ja käyttäjälähtöisyys tulevaisuuden myyntivaltteja

Suomen Akatemian johtajana juuri aloittanut Riitta Heikinheimo puhui aiemman työnantajansa Tekesin näkökulmasta. Hän kertoi, miten Tekes jo vuonna 2011 nimesi muutostekijöitä, jotka haastavat suomalaisia toimijoita uudistumaan.

– Nyt nämä tekijät ovat todellisuutta. Esimerkiksi globaali työnjako muuttuu ja toiminta siirtyy arvoverkkoihin. Mielestäni tämä on ilmeinen markkinarako ammattikorkeakouluille. Tarvitsemme nykyistä laajemman joukon yrityksiä, jotka hoitavat Suomen vientiä.

Heikinheimo nosti Rissasen tapaan esiin pk-yritykset, jotka tarvitsevat kansainvälistymiseensä apua. Ammattikorkeakoulut voisivat häneen mukaansa auttaa kasvua tavoittelevia pk-yrityksiä esimerkiksi liiketoimintamallien kehittämisessä.

– Suomalaiset eivät ymmärrä hyödyntää aineettomia arvoja, kuten luotettavuuttaan. Näillä tekijöillä on kuitenkin merkitystä esimerkiksi hankintapäätöksiä tehtäessä.

Teknologiaosaamisen sijaan Heikinheimo näkee käytettävyyden ja käyttäjälähtöisyyden tulevaisuuden myyntivaltteina.

– Palvelu- ja työelämäinnovaatiot ovat nousussa. Tulee kuitenkin muistaa, että idea ei ole innovaatio ennen kuin se on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty.

Suomen Akatemian johtaja Riitta Heikinheimo.

Ammattikorkeakoulujen lunastettava paikkansa innovaatiotoimijana

Innovaatiojärjestelmien asiantuntija, professori Vesa Harmaakorpi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta otti vahvasti kantaa sen puolesta, että ammattikorkeakoulut osallistuisivat innovaatiojärjestelmien toimintatapojen ja -kulttuuriin muuttamiseen.

– Ammattikorkeilla on tässä strateginen paikka! Suomen kilpailukyvyn haasteet odottavat teiltä toimenpiteitä käytäntölähtöisen innovoinnin tukemiseksi.

Harmaakorven mielestä ammattikorkeakouluilla on tilaus nousta entistä keskeisemmäksi innovaatiotoimijaksi yliopistojen rinnalle. Hänen mukaansa se vaatii uutta orientaatiota innovaatiokyvykkyyden kehittämisen sekä opetuksen ja tutkimuksen integrointiin.

– Muutoksen tekeminen ei ole helppoa, mutta suuntaviivat siihen ovat olemassa, Harmaakorpi kannusti.

Professori Vesa Harmaakorpi.

TKI-osaajavalmennus pysyväksi osaksi ammattikorkeakouluja

TKI-osaajavalmennuksen tavoitteena on vahvistaa ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan profiilia, syventää TKI-asiantuntijuutta ja edistää kansainvälisyyttä.

– Hyvästä TKI-osaamisesta hyötyvät ammattikorkeakoulujen lisäksi myös yhteistyökumppanit, joista keskeisiä ovat kasvuhakuiset kansainvälistyvät pk-yritykset ja julkisten palveluiden järjestäjät, toteavat hankkeen johtoryhmän puheenjohtajat Eero Pekkarinen (Lapin AMK) ja Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA).

Pilottivalmennus kestää tämän vuoden, ja sen kokemuksia käytetään hyväksi toisessa valmennustoteutuksessa, joka järjestetään vuonna 2015. Hankkeen tavoitteena on kuitenkin tuottaa pysyvä, eurooppalaisen laatustandardin (EQF 7) mukainen ammattikorkeakoulujen TKI-pätevyyden varmistava valmennus.

TKI-osaajavalmennushanketta rahoittaa OKM. Hankkeen hallinnosta vastaa HAAGA-HELIA ja sisällön koordinoinnista Lapin AMK. Valmennus koostuu kahdeksasta moduulista, joiden tuottamisesta vastaavat eri ammattikorkeakoulut. Sisältöjen tekemiseen osallistuu vastuuammattikorkeakoulun lisäksi muiden ammattikorkeakoulujen edustajia.

Hyvinkään kaksipäiväisessä aloitusseminaarissa olivat mukana kaikki valmennukseen valitut henkilöt eri ammattikorkeakouluista. VAMKin edustajana toimi TKI-johtaja Leena Vilkuna.

Lisätietoja hankkeesta antavat:

– hallinnon osalta: Pekka Lahti, HAAGA-HELIA, pekka.lahti@haaga-helia.fi, puh. 040 488 7589
– sisältöjen osalta: Sirkka Saranki-Rantakokko, Lapin AMK, sirkka.saranki-rantakokko@lapinamk.fi, puh. 040 571 5509

Teksti ja kuvat: Anna Melgin

Sairaan- ja terveydenhoitajakoulutusten hakijamäärät kasvoivat eniten Vaasan ammattikorkeakoulun VAMKin eilen päättyneessä kevään yhteishaussa. Sairaanhoitajakoulutuksessa ensisijaisten hakijoiden määrässä oli kasvua 17 prosenttia ja terveydenhoitajakoulutuksessa 14 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

- Hoitoalan jatkuvasti kasvussa olevat hakijamäärät kertovat siitä, että ala on arvostettu, ja osaajia tarvitaan tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin, kommentoi VAMKin opintoasiainpäällikkö Aila Markus.

Liiketalouden ja tietojenkäsittelyn koulutusten hakijamäärät nousivat niin ikään viime vuodesta.

Sosionomikoulutuksen ja tekniikan koulutusten hakijamäärät laskivat hieman edellisvuodesta. Tekniikan koulutuksista suosituin oli sähkö- ja automaatiotekniikka, johon oli 103 ensisijaista hakijaa.

VAMKin kevään yhteishaussa tarjolla oli 10 nuorten suomenkielistä koulutusta. Koulutusten 475 aloituspaikkaa tavoitteli ensisijaisesti 1101 hakijaa, mikä vastaa viime vuoden määrää. Kaiken kaikkiaan hakijoita VAMKin nuorten koulutuksiin oli 3924 eli edellisvuotta hieman enemmän.

Alueellisesti hakijoista noin puolet on aiempien vuosien mukaisesti Pohjanmaan maakunnasta.

Valtakunnallisesti hakijamäärät pysyivät kutakuinkin viime vuoden tasolla.

Aikuiskoulutukseen hyvin hakijoita  

VAMKin aikuiskoulutuksessa oli tarjolla 4 AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta 80 aloituspaikalla, joihin oli yhteensä 244 ensisijaista hakijaa. Lisäksi haussa oli sosiaali- ja terveysalan ylempään AMK-tutkintoon johtava koulutus, mikä veti hakijoita tuplasti viime vuoteen verrattuna.
 
Lisätietoja:

Opintoasiainpäällikkö Aila Markus
Puh. 040 715 1317

Rehtori Tauno Kekäle
Puh. 040 076 1619

VAMK yourself! Vaasan ammattikorkeakoulusta valmistuu kansainvälisiä ja asiantuntevia insinöörejä, tradenomeja, sairaanhoitajia, terveydenhoitajia ja sosionomeja. Työelämälähtöiset opintomme ja elinvoimainen Vaasan seutu varmistavat erinomaiset työllistymisen mahdollisuudet. Opiskelijoita on 3300 ja henkilöstöä 230. VAMK painottaa koulutuksessaan energiatekniikkaa ja kansainvälisyyttä. Teemme tiivistä yhteistyötä seudun energiateknologian keskittymän kanssa, joka on Pohjoismaiden merkittävin.

Muotoilukeskus Muovassa järjestettiin Kasvupolku-kokonaisuuden starttitilaisuus seudun yrityksille ja yrityskumppaneille torstaina 3.4. Iltapäivän aikana kuultiin innostavia asiantuntijapuheenvuoroja, lisäksi alueen yrittäjillä oli mahdollisuus verkostoitua tilaisuudessa.

Kasvupolun starttitilaisuudessa oli paikalla lukuisia eri toimialojen yrittäjiä sekä liiketoiminnan asiantuntijoita.

Kasvupolku on alueellinen sparrausprosessi, jossa joukko Vaasan seudun kokeneita yrittäjiä ja kasvun asiantuntijoita käärii hihansa alueella toimivien yritysten avuksi. Mukaan pääsevät yritykset ja ideat saavat palkinnoksi tukea liiketoiminnan kehittämiseen ja suoran kontaktin kasvun tekijöihin.

- Tehtävämme on innostaa yrittäjiä kasvuun sekä antaa neuvoja ja näkemystä kehitystyöhön, kertoo sparraajana toimiva VAMKin rehtori Tauno Kekäle.

Valintaraadin puheenjohtaja Tauno Kekäle on mukana Kasvupolulla ohjaamassa yrittäjiä.

Kasvupolkujen voittajat palkitaan 3000 euron rahapalkinnolla ja suoralla paikalla valtakunnalliseen Kasvu Open -finaaliin.

Kasvupolkuja järjestetään keväällä 2014 seitsemällä eri alueella ympäri Suomea. Kasvuhaluiset yritykset voivat hakea mukaan Vaasan Kasvupolulle 18.4. asti, jonka jälkeen mukaan valitaan kymmenen yritystä. Osallistuminen on yrittäjille maksutonta.

Kasvupolku on osa valtakunnallista Kasvu Open 2014 -kasvuyritysten kansanliikettä. Yhteistyössä ovat mukana Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät, VASEK, Pohjanmaan kauppakamari ja Vaasan ammattikorkeakoulu sekä Nordea, Finnvera ja Technopolis.

Kasvuyrittäjyyskilpailuun voivat osallistua kaikki yrittäjät toimialasta tai aiemmasta menestyksestä riippumatta. Sanna-Mari Hynninen Bundle Oy:stä muistutti, että tärkeintä on kyky, halu ja uskallus kehittää omaa liiketoimintaa.

Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Juha Häkkinen totesi, että Vaasan seudulla on runsaasti kansainvälisen läpimurron lähellä olevia yrityksiä. 

Startian johtaja Tommi Virkama lupasi yrittäjille neuvoja ja apua liikeidean kirkastamiseen.

SuklaaParatiisin Anne Nymark ja Luomuhetken Jorma Närvä tulivat paikalle verkostoitumaan.

Lisätietoja:
Tommi Virkama, Startian johtaja, tommi.virkama@vasek.fi, puh. 0400 919 361
Tuula Töyli, toimitusjohtaja, Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät, tuula.toyli@yrittajat.fi, puh. 0400 868 070
Juha Häkkinen, toimitusjohtaja, Pohjanmaan kauppakamari, juha.hakkinen@chamber.fi, puh. 0500 561 036

Yhteyspäällikkö Pietu Purhonen ja business development manager Ilkka-Cristian Niemi henkilöstöyritys Baronasta esittelivät torstaina yritystään ja Puolan työmahdollisuuksia liiketalouden opiskelijoille.

Ilkka-Cristian Niemi valmistui tradenomiksi VAMKista 2007 ja siteet Puolaan syntyivät jo opiskeluaikana. Opiskeluvaihto Krakovassa oli mieluisa kokemus, joten hän jäi maahan myös kesätöihin.

Nyt Niemi on asunut Puolassa jo viisi vuotta, ja Barona on tällä hetkellä avaamassa maahan kolmatta toimistoaan. Suomalainen henkilöstöpalveluyritys toimii Puolan lisäksi Ruotsissa, Virossa ja Venäjällä.

Kansainväliset yritykset työllistävät Puolassa noin 400 palvelukeskuksessa jo reilut 100 000 työntekijää. Barona rekrytoi Suomesta pohjoismaisia kieliä hallitsevia henkilöitä etenkin kirjanpito-, logistiikka- ja asiakaspalvelutehtäviin, kuten IT-tukeen.
 

Pietu Purhonen ja Ilkka-Cristian Niemi Baronasta vierailivat VAMKissa esittelemässä mahdollisuuksia työllistyä Puolaan. Sekä Purhonen että Niemi ovat koulustamme valmistuneita kansainvälisen kaupan tradenomeja.

Teksti ja kuva: Pia Liedes

Vaasan ammattikorkeakoulu VAMK otti upeasti pronssia opiskelijoiden jääkiekon SM-kisoissa lauantaina 5.4. Vaasan Kuparisaaressa pelatun turnauksen voitti Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hopeaa vei Jyväskylän yliopisto.

Isäntäkaupungin joukkueista VAMK oli ainoa mitalipeleihin selvinnyt joukkue. Pronssiottelussa VAMK otti tiukan voiton Oulun yliopistosta ja tiputti samalla edellisvuoden mestarin mitaleilta.

Jo toistakymmentä vuotta pelatun turnauksen järjesti tänä vuonna Vaasan yliopistojääkiekko ry. Kisojen tarkoituksena on jääkiekon pelaamisen ohella tuoda eri koulujen opiskelijoita yhteen, pitää hauskaa, saada liikuntaa sekä tutustua uusiin ihmisiin.

VAMKin joukkue (punaisessa peliasussa) voitti pronssia opiskelijoiden SM-kisoissa Vaasassa. Turnaukseen otti osaa 12 joukkuetta ympäri Suomen. Kuva: Samppa Toivonen http://www.samppas.net/

Lähde:
www.jatkoaika.com

Liiketalouden nuorten koulutuksen valintakokeisiin liittyvän ennakkomateriaalin löydät täältä. Liiketalouden aikuiskoulutuksen osalta valintakoetta ei järjestetä.

Lisätietoja

VAMKin hakutoimisto: hakutoimisto@vamk.fi, puh. 020 693 323

Palosaaren sillan pieleen nouseva Smart Energy -laboratorio on vaasalaisten korkeakoulujen ja alueen teollisuusyritysten yhteisiin tarpeisiin toteutettava laboratoriokokonaisuus, joka valmistuessaan luo uudenlaiset mahdollisuudet kokonaisenergiajärjestelmän tutkimiseen. Laboratorion päätarkoitus on vahvistaa energiaklusterin asemaa maailmalla ja luoda lisää tutkimusyhteistyötä yritysten ja korkeakoulujen välille. Vahvalla tutkimus- ja kehitystyöllä varmistamme, että meille elintärkeä energiateknologiateollisuus pysyy tuotteillaan maailman kärjessä myös jatkossa.

– Smart Energy Labs tulee olemaan ainutlaatuinen laboratoriokokonaisuus, jossa yhdistyvät Vaasan seudun energiateknologiayritysten vahva energiaosaaminen sekä yliopiston ja korkeakoulujen tutkimusosaaminen. Vastaavaa yliopiston ja korkeakoulujen yhteyteen rakennettua tutkimusalustakokonaisuutta ei ole koko Euroopassa, joten se nostaa sekä vaasalaisen koulutuksen että teollisuuden tutkimuksen imagoa, sanoo dekaani Erkki Antila Vaasan yliopiston tekniikan tiedekunnasta.

Ensi vaiheessa Palosaaren kampusalueella sijaitsevalle tontille nousee polttomoottoritutkimukseen erikoistunut Energy Lab. Myöhemmin laboratoriokokonaisuus täydentyy bio-, geo- ja uusiutuvan energian, älykkäiden sähköverkkojen ja sähkönjakelun sekä laitteiden välisen kommunikaation tutkimiseen erikoistuneilla yksiköillä. Suunnitteilla olevat laboratoriot edustavat teknologia-alueita, joissa energiaklusterimme yritykset ovat vahvoja jo nyt tai mahdollisesti tulevaisuudessa.

Esimerkiksi älyverkot ovat voimakkaasti kasvava teknologia-ala, jonka markkinajohtajia Vaasan seudulla on jo useita. Alan vahva kehitys maailmalla vaatii näiltä yrityksiltä kuitenkin paljon tutkimusta ja tuotekehitystyötä, jotta ne säilyttäisivät asemansa, ja juuri tällaiselle tutkimustyölle Energy Labs tulee tarjoamaan parhaan mahdollisen alustan.

Yritykset ovat kiinnostuneita

Vaasan seudun kärkiyritykset ovat erittäin kiinnostuneita uudesta laboratoriokokonaisuudesta ja haluavat olla mukana jo sen rakentamisvaiheessa.

– Menestyvä teknologiateollisuus tarvitsee lähelleen korkealaatuista koulutusta ja tutkimusta. ABB tekee yhteistyötä useiden korkeakouluyksiköiden kanssa, mutta tällaisen tutkimusalustakokonaisuuden saaminen Vaasaan tukee läheisyytensä takia etenkin Vaasassa sijaitsevien ABB-yksiköiden kilpailukykyä, teknologiajohtaja Heikki Uusitalo toteaa. – Näin monipuolisten tutkimusmahdollisuuksien rakentuminen lähelle on erittäin tärkeää myös pk-yrityksille.

Smart Energy Lab -kokonaisuus varmistaa omalta osaltaan, että saamme jatkossa huippuosaavaa työvoimaa energia-alalle Vaasan yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta. Pystymme myös hyödyntämään laboratorioita partnereidemme kanssa yhteisiin kehityshankkeisiin. Sen lisäksi kokonaisuus avaa uusia mahdollisuuksia seudun energiaklusterin yritysten väliseen yhteistyöhön, sanoo Wärtsilä Finlandin toimitusjohtaja Stefan Damlin.

Vetovoimaisuus nousee

Smart Energy Labs -kokonaisuuden uskotaan vaikuttavan positiivisesti koko kaupungin vetovoimaisuuteen, mutta erityisesti sen vaikutus tulee näkymään yritysten sekä yliopiston ja korkeakoulujen arjessa.
– Hyvin markkinoituna Smart Energy Labs lisää Vaasan ja etenkin kampusalueen vetovoimaisuutta, mikä hyödyttää välillisesti myös yrityksiä. Luonnollisesti voimme hyötyä myös laajentuneesta tutkimusyhteistyöstä yliopiston ja ammattikorkeakoulujen kanssa, sanoo Vacon Oyj:n Suomen toiminnoista vastaava johtaja Timo Kasi.

Myös Erkki Antilan mielestä ainutlaatuiset tutkimusmahdollisuudet lisäävät Vaasan kampusalueen vetovoimaa perustutkinnon suorittajien keskuudessa, mutta hän menee ajatuksissaan myös astetta pidemmälle.
– Näin ainutlaatuinen kokonaisuus herättää varmasti kansainvälistenkin vierailevien tutkijoiden ja tutkimusryhmien kiinnostuksen, mikä loisi mahdollisuuksia myös tutkijahotellitoiminnalle. Aivan varmaa on, että Smart Energy Labsin maine helpottaa myös esimerkiksi yliopiston tutkimustoimien täyttämistä, hän visioi.

Smart Energy Labs laboratorio-hanketta viedään nyt eteenpäin Vaasan kaupungin Kestävät energiaratkaisut -INKAn kautta. INKA-ohjelman operatiivisista asioista vastaa Vaasassa Oy Merinova Ab.

Lisätietoja:

Anna-Kaisa Valkama
Teknologiakeskus Oy Merinova Ab
anna-kaisa.valkama@merinova.fi
+358 40 777 2785

Erkki Antila
Vaasan yliopisto
erkki.antila@uwasa.fi
+358 44 024 4312